fbpx

Haku

Aina rinnallamme. Kissat ja koirat 1500–1800-luvun taiteessa 26.9.2020 – 28.2.2021

Kadriorgin taidemuseo
Aikuiset: Kadriorgin taidemuseo
12 €
  • Perhelippu: Kadriorgin taidemuseo
    24 €
  • Alennuslippu: Kadriorgin taidemuseo
    8 €
  • Sponsorilippu: Viron taidemuseo
    20 €
Joseph Stevens. Viholliset. 1854. © Valtiollinen Eremitaasi, Pietari. Valokuva: Pavel Demidov
Joseph Stevens. Viholliset. 1854. © Valtiollinen Eremitaasi, Pietari. Valokuva: Pavel Demidov
Näyttelyt

Aina rinnallamme. Kissat ja koirat 1500–1800-luvun taiteessa

Kissat ja koirat ovat eläneet ihmisen rinnalla tuhansia vuosia ja innoittaneet taiteilijoita yhä uudelleen kautta historian. Näyttely tutkii kissojen ja koirien kuvaamista taiteessa varhaismodernilta ajalta aina 1800-luvun lopulle ja nostaa esiin niiden tärkeyden, moninaiset roolit ja symboliset merkitykset.
Näyttely sekä siihen liittyvät julkaisut ja oheisohjelma esittelevät ihmisten ja eläinten suhteita ja niiden heijastumista taiteeseen. Samalla selvitetään kuvien historiallista ja kulttuurista taustaa ja nostetaan esiin se, mikä on aikaisemmin jäänyt huomaamatta. Käsi kädessä yhteiskunnallisten muutosten kanssa ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet myös eläimiin suhtautuminen sekä niiden kuvaamisen päämäärät ja tavat. Tänään kissa ja koira ovat ihmiselle ennen kaikkea lemmikkejä, mutta aiemmin niillä on ollut myös monia muita tehtäviä.

Näyttely esittelee kissoja ja koiria aikansa uskonnollisina symboleina, hyveiden ja paheiden vertauskuvina, vallan ja säädyn ilmentäjinä, miehisyyden ja naisellisuuden jatkeina, fyysisinä ja psyykkisinä apulaisina, viihdyttäjinä ja kiintymyksen kohteina. Aikakauden kulttuurikäsityksistä riippuen kissat ja koirat saattavat olla taiteessa joko positiivisia tai negatiivisia sankareita. Usein kissa ja koira on asetettu vastakkain, ne on kuvattu toistensa vihollisina, ja niiden kautta on ilmennetty myös hankalia ihmistenvälisiä suhteita. Taiteessa, kuten elämässäkin, kissat ja koirat saattavat olla sekä pää- että sivuosassa, mutta niiden läsnäolo on kiistatonta ja kaipaa analysointia. Näin varsinkin nykyaikana, jolloin niiden kuvat täyttävät suuren osan kaikkivoivasta mediatilasta.

Näyttelyssä esillä oleva työt ovat peräisin Viron taidemuseosta, Fr. R. Kreutzwaldin kotimuseosta, Järvamaan museosta, Narvan museosta, Sagadin metsämuseosta, Tallinnan Pyhän Hengen kirkosta, Tarton yliopiston kirjastosta, yksityiskokoelmista, Suomen kansallisgalleriasta ja Latvian kansallisesta taidemuseosta.

Myös Eremitaašin oli tarkoitus osallistua hankkeeseen, mutta se valitettavasti osoittautui COVID-19-pandemian vuoksi mahdottomaksi. Sen vuoksi Eremitaašin työt ovat näyttelyssä esillä poikkeuksellisesti taidejäljennöksinä avaamassa katsojille ja aiheen vivahteikkuutta ja taidehistoriallista näkökulmaa aiheeseen.

Näyttelyn kuraattorit: Anu Allikvee, Tiina-Mall Kreem, Anu Mänd (Tallinnan yliopisto)