Alussa olivat … Köler ja Weizenberg
Näyttelyssä on esillä valikoima molempien taiteilijoiden töitä, jotka ovat peräisin sekä virolaisista museoista ja yksityiskokoelmista että ulkomaisesta, virolaistaustaisesta yksityiskokoelmasta. Näytteillä on yli 100 maalausta ja veistosta sekä malleja ja luonnoksia. Suurin osa esillä olevista töistä on Viron taidemuseon kokoelmista, joissa on eniten Johann Kölerin ja August Weizenbergin teoksia.
Vaikka Kölerin ja Weizenbergin tuotanto kuuluu tyylillisesti myöhäiseen akateemiseen suuntaukseen ja liittyy tiiviisti 1800-luvun jälkipuoliskon taiteen kehityskulkuihin Venäjällä, taiteilijat vaikuttivat esimerkillään sekä suoraan että välillisesti kansallisen taiteen syntyyn sekä kansan itsetietoisuuden ja kulttuurisen tason nousuun. Heidän menestyksekäs uransa rohkaisi 1900-luvun alussa taiteilijan tien valinneita virolaisnuoria.
Kotimaassa Kölerin teoksista nähtiin hänen elinaikanaan vain joitain yksittäisiä. Weizenbergin teokset tulivat kotiyleisön nähtäville aiemmin ja runsaslukuisempina. Akatemioissa opiskellessaan – Köler opiskeli Pietarissa ja Weizenberg Berliinissä, Pietarissa ja Münchenissä – he olivat omaksuneet taideihanteet, joille pysyivät uskollisina uransa loppuun saakka. Sen vuoksi he saivat osakseen kritiikkiä 1900-luvun alun uudistusmielisten taiteilijoiden sukupolvelta. Taidehistorian arviot akateemisesta taiteesta ovat muuttuneet objektiivisemmiksi ajallisen välimatkan kasvaessa – on alettu nähdä sen kehitys ja sen yhteydet edistyksellisiin virtauksiin. Sen vuoksi myös arviot Weizenbergin ja Kölerin taiteesta kaipaavat tiettyä oikaisua, vaikka sen ammatillinen taso ja merkitys virolaiselle taidekulttuurille on ennenkin tunnustettu.
Aikaisemmin ei ole järjestetty Kölerin ja Weizenbergin yhteisnäyttelyä, vaikka Kadriorgin palatsissa on 1900-luvun jälkipuoliskolla säännöllisesti järjestetty molempien mestareiden yksityisnäyttelyitä heidän merkkipäiviensä yhteydessä. Kölerin ensimmäinen yksityisnäyttely pidettiin Kadriorgin palatsissa vuonna 1926 hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Weizenbergin ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin jo hänen elinaikanaan 1878 Viron maakuntamuseossa – se oli samalla ensimmäinen kansallisuudeltaan virolaisen taiteilijan näyttely. Muutettuaan Tallinnaan 1914 Weizenberg sai Viron opetusministeriöltä 1919 luvan asua Kadriorgin palatsin merenpuoleisessa siipirakennuksessa, ja varsinaisessa palatsissa avattiin hänen veistosnäyttelynsä. Edellinen suuri Kölerin näyttely järjestettiin 2001 Ritarihuoneella, suuri Weizenbergin näyttely puolestaan vuonna 1987.
Tämä näyttely antaa yleiskuvan molempien mestareiden tuotannosta, nostaa esiin yhtymäkohtia heidän taiteessaan, esteettisissä näkemyksissään ja elämänvaiheissaan. Näyttelyn avaimena ovat Viro-aiheiset teokset, jotka ovat saaneet arvostusta ja näkyvyyttä koko menneen vuosisadan ajan. Mutta sitä, mikä on kansallista taidetta, ei määrittele aiheisto eikä myöskään mikään taidesuuntaus. Kansallisen taiteen näkökulmasta on varsin olennaista, että Köler maalasi teoksiaan mm. Roomassa ja Pariisissa ja että Weizenbergiä kiehtoivat Shakespearen hahmot.
Johann Kölerin syntymäpäivää juhlistetaan 8. maaliskuuta julkistamalla taiteilijan monografia. Monografian on kirjoittanut Mai Levin.
Näyttelyn kuraattori: Mai Levin
Näyttelyarkkitehdit: Mari Kurismaa, Mari Kaljuste, kirjan graafinen suunnittelu – Tuuli Aule
Koordinaattorit: Kerttu Männiste, Aleksandra Murre