Hilma af Klint. Abstraktin taiteen pioneeri
Iso sali
Tukholman Moderna Museetin kokoama näyttely ”Hilma af Klint. Abstraktin taiteen pioneeri” on suurin ja perusteellisin näyttely taiteilijasta, jota voi pitää sensaationa Ruotsin taiteen historiassa. Monet näyttelyssä esillä olevista töistä ovat yleisön nähtävinä ensi kertaa. Näyttelyn kuraattori on Iris Müller-Westermann, ja näyttely on esillä Kumun suuressa salissa 13.3.–7.6.
Näyttelyn kuraattorin Iris Müller-Westermannin mukaan Hilma af Klintistä syntyy vaikutelma taiteilijana, joka oli erittäin perusteellinen, tietoinen ja analyyttinen ja seurasi rohkeasti näkyjään. Af Klintin teokset, joista löytyy sekä orgaanisesti luonnosta kasvanutta että puhtaasti geometristä abstraktia kieltä, ovat runsaita, monimuotoista symboliikkaa uhkuvia järjestelmiä. ”Symbolit Hilma af Klintin töissä ovat kuin ovia toiseen maailmaan, jotka jokainen sisään astuja avaa omalla tavallaan”, lisää Müller-Westermann.
Galleria
Hilma af Klintin teokset ovat suurikokoisia, abstrakteja, radikaalisti väritettyjä salaperäisiä järjestelmiä, jotka pysyivät vuosikymmenten ajan salaisuuksina. Taiteilija ei halunnut elinaikanaan esitellä abstrakteja teoksia julkisesti. Ainutlaatuiset, hengen avaruuksia luotaavat työt Hilma af Klint omisti tulevaisuuden katsojalle.
Näyttelyn yhteydessä Kumussa on mahdollisuus osallistua myös kiinnostavaan tilaisuuksien sarjaan, joka liittyy abstraktisuuden käsittelyyn kaunotaiteissa. Sarjan avaa Vilen Künnapu, jonka 2.4. klo 18.00 järjestettävä teemailta on otsikoitu ”Hilma af Klint. Spiritualiteetti taiteessa.” Künnapu luonnehtii Helsingissä näkemäänsä näyttelyä seuraavasti: ”Herkkää varhaismodernismia, olemukseltaan hyvin positiivista suuren kuvan taidetta, jossa hurjasti energiaa. Tässä ajassa, jolloin kaikilla elämän alueilla tapahtuu suuria muutoksia, tällainen näyttely on hyvin ajankohtainen.”
Hilma af Klint (1862–1944) kuului oman aikansa harvoihin naistaiteilijoihin, jotka rohkenivat kulkea uusia polkuja. Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa saamansa koulutuksen pohjalta af Klint maalasi alkuvuosina naturalistisia maisemia ja muotokuvia, mutta kiinnostui sittemmin yhä enemmän henkisistä liikkeistä, eritoten spiritualismista, teosofiasta ja antroposofiasta. Hänen taiteensa kaikenkattava tavoite oli laajentaa ymmärrystä ihmiskunnan ja universumin yhteyksistä ja osoittaa duaalisen, nähtävän maailman yläpuolella oleva yhtenäisyys. Vuosina 1906–1915 af Klint maalasi tuotantonsa keskeisen syklin Temppelimaalaukset, joihin kuuluu yhteensä 193 teosta. Syrjäisen Ruotsin taitelijana, etäällä aikansa taidemetropoleista, Hilma af Klint pystytti töillään abstraktin taiteen varhaisimmat merkkipaalut – vuosia ennen kuin tällä alalla pioneereina pidetyt Vassili Kandinsky, Kazimir Malevitš, Piet Mondrian ja František Kupka. Toisin kuin muut, af Klint piti työnsä salassa elinaikanaan, koska tunsi että yleisö ei pysty häntä ymmärtämään.
Moderna Museetin julkaiseman laajan englanninkielisen näyttelyluettelon lisäksi Hilma af Klintin taiteesta kertoo myös vironkielinen esite. Hilma af Klintin teosten outous ihastuttaa ja vetää puolensa monia – tämän on osoittanut myös näyttelyn suuri suosio aiemmissa näyttelypaikoissa: Tukholman Moderna Museet, Berliinin Hamburger Bahnhof, Picasso-museo Málagassa, Louisianan nykytaiteen museo ja Helsingin Taidehalli. Hilma af Klintin töitä oli esillä nykytaiteen kontekstissa myös viimeisessä Venetsian biennaalissa.
Näyttelyn kuraattorit: Iris Müller-Westermann, Moderna Museet, Stockholm
Projektipäällikkö: Liis Pählapuu
Näyttelyn graafinen identiteetti ja suunnittelu: Tuuli Aule
Lisätietoja:
Liis Pählapuu
Projektipäällikkö
+372 602 6043
Hilma af Klint. Kymmenen suurinta. Nro 3. Nuoruus. Ryhmä IV. 1907. © Stiftelsen Hilma af Klints Verk. Valokuva: Albin Dahlström, Moderna Museet