Jonna Kina. Neljä veistosta viidessätoista osassa
Paikka: 3. kerroksen, A-siipi, projektitilat 1
Jonna Kina (1984) on monialainen suomalainen taiteilija. Elokuva Neljä veistosta viidessätoista osassa juontaa juurensa vuoteen 2019, jolloin taiteilijan huomio kiinnittyi toisen maailmansodan maaliskuun pommituksissa vaurioituneisiin Amandus Adamsonin (1855–1929) ja August Weizenbergin (1837–1921) veistoksiin Viron taidemuseon kokoelmissa. Elokuvan valmistuessa historiallinen perspektiivi on yllättäen täydentynyt nykykerrostumilla.
Maaliskuun 9. ja 10. päivänä 1944 Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät Tallinnaan. Pommituksissa haavoittui ja kuoli siviilejä, ja pommien osumissa ja tulipaloissa tuhoutui kokonaisia kaupunginosia ja lukuisat ihmiset menettivät kotinsa. Myös Viron taidemuseon väliaikainen rakennus paloi maan tasalle. Suurin osa taideteoksista oli aiempina vuosina evakuoitu museosta kartanoihin, maaseudun kouluihin ja muualle Tallinnan keskustaa vaarattomampiin paikkoihin. Vaikeammin liikuteltavat työt, kuten kookkaat maalaukset ja veistokset, jäivät suojaan museon kellariin, mutta tulipalon aiheuttamilta vahingoilta ne eivät säästyneet.
Vuonna 1946 taideteokset kaivettiin museorakennuksen raunioista. Kuvanveistäjä ja taidemaalari Henrik Olvi (1894–1972) ja kuvanveistäjä Herman Halliste (1900–1973) rekisteröivät löydetyt teokset ja ryhtyivät restauroimaan niitä. Osa töistä oli pirstaloitunut korjauskelvottomiksi tai palanut hiekkamaiseksi jauheeksi – niiden joukossa Adamsonin Auringonnousua katsomassa ja Laivan viimeinen huokaus sekä Weizenbergin Kristus ja Naisfiguuri. Tyyneys, jotka nähdään Jonna Kinan elokuvassa.
Kinan elokuva on kuin liima, joka liittää veistosten kappaleet taas yhteen, tosin erimuotoisena ja eri järjestyksessä, ja tarjoaa siten mahdollisuuden esittää ne uudella tavalla. Taiteilija ei ole arvottanut teosten fragmentteja hierarkkisesti: kameran rauhallinen liike tekee kaikkien neljän veistoksen palasista yhtä arvokkaita, pienestä marmorinpalasesta aina puolikkaaseen torsoon. Taiteilijan kanta elokuvassa on selvä ja kunnioittava: arvostus konservaattoria ja hänen omistautuneesti tekemäänsä työtä kohtaan.
Kina käsittelee luomista ja tuhoa ja näyttää sodassa vaurioituneiden veistosten fragmenttien kautta museon merkittävän roolin taideperinnön säilyttäjänä. Museo ei ole pelkkä taideteosten näytteille asettaja, vaan myös niiden hoitaja. Kävijältä jää piiloon se, mikä on näyttelysalin ulkopuolella: museon kokoelmat, niiden tarina ja ihmiset.
Kuraattori: Tiiu Saadoja
Näyttelyn suunnittelu: Kaarel Eelma
Graafinen suunnittelu: Maria Muuk
Näyttelyjärjestäjä: Aleksander Meresaar
Näyttelyteknikko: Mati Schönberg
Kiitämme: Marten Esko, Juta Kivimäe, Eha Komissarov, Aleksi Kraama, Kersti Kuldna-Türkson, Kaisa-Piia Pedajas, Helen Volber; Art Proof, AVEK, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Lappeenrannan taidemuseo, Suomen Kulttuurirahasto, Valge Kuup Studio
Elokuva Neljä veistosta viidessätoista osassa on valmistunut Lappeenrannan taidemuseon tilauksena yhteistyössä Viron taidemuseon kanssa.
