fbpx

Haku

Juhan Kuus. Inhimillisyyden mitta. 45 vuotta dokumenttivalokuvausta Etelä-Afrikassa 19.8.2016 – 15.1.2017

Ackermanni digitund

Juhan Kuus. Inhimillisyyden mitta. 45 vuotta dokumenttivalokuvausta Etelä-Afrikassa

Näyttelyssä on ensimmäistä kertaa esillä laaja katsaus virolaistaustaisen, Etelä-Afrikassa syntyneen ja työskennelleen merkittävän ja kansainvälisesti arvostetun valokuvaajan Juhan Kuusin (1953–2015) tuotantoon. Näyttelyyn liittyy runsaasti kuvitettu laaja luettelo. Hankkeen pyrkimyksenä on tuoda meillä lähes tuntematon maailmanluokan valokuvaaja ja hänen tuotantonsa virolaiseen kulttuuriin ja kulttuurihistoriaan. Näyttely jatkaa yhtä sekä Viron taidemuseon että sen filiaalin Adamson-Ericin museon pitkäaikaisista työsuunnista – ulkovirolaisen taiteen ja kulttuurin kartoitusta ja tutkimusta sekä diasporamme eri sukupolvia edustavien taiteilijoiden esittelyä virolaisella kulttuurialueella.

Näyttelyn ajavaisiin osallistuvat Sipa Pressin arkiston johtaja ja pitkäaikainen valokuvatoimittaja Ferit Düzyol Ranskasta sekä Juhan Kuusia kauan edustanut eteläafrikkalainen galleristi ja sikäläisen valokuvaperinteen arkistointi- ja säilytysjärjestön PAPA:n perustaja Gavin Furlonger.

17-vuotiaana nuorukaisena uransa kuvareportterina aloittaneesta Juhan Kuusista tuli 45-vuotisen uransa aikana yksi Etelä-Afrikan vaikutusvaltaisimpia ja radikaaleimpia valokuvaajia, jonka antaumuksella, välittömällä terävyydellä ja ehdottomuudella lähietäisyydeltä otetut kuvat löysivät tiensä maailman johtaviin julkaisuihin, näyttelyihin ja valokuvafestivaaleille. Kymmenien tunnustusten joukossa hänet on moneen kertaan valittu vuoden valokuvaajaksi Etelä-Afrikassa, ja hän on ainoana virolaistaustaisena valokuvaajana saanut peräti kahdesti maailman arvostetuimman tunnustuksen, World Press Photo -palkinnon vuosina 1978 ja 1992.

Uransa huipulla vuosina1986–2000 Juhan Kuus työskenteli Etelä-Afrikan kirjeenvaihtajana ja kuvaajana Ranskassa 1973 perustetun maineikkaan valokuva-agentuuri Sipa Pressin Pariisin ja New Yorkin toimituksille. Hänen töitään julkaistiin maailman merkittävimmissä julkaisuissa kuten The Times, The Independent, The New York Times, Paris Match ja The Los Angeles Times.

Kaikkina luomiskausinaan Juhan Kuus kuvasi herkällä silmällä erittäin terävästi ja lahjomattoman rehellisesti apartheidhallinnon eri puolia, sen vastaista taistelua sekä keskeisiä henkilöitä ja tapahtumia, ja hänestä tuli siten Etelä-Afrikan historian käännekohtien tallentaja vailla vertaa. Hänen parhaat työnsä eivät kuitenkaan rajoitu vain uutiskuviin. Itseään ennen kaikkea antropologina ja dokumentaristina pitäneen Kuusin valokuvat kertovat myös syvästi inhimillisiä tarinoita Etelä-Afrikan asukkaista.

Samanaikaisesti Adamson-Ericin museon näyttelyn kanssa Tallinnan linja-autoasemalla avataan yhteistyössä Tpiletin kanssa pop-up-ulkoilmanäyttely Matkalla, jossa esitellään valikoima Juhan Kuusin Etelä-Afrikassa ns. pyörien päällä tehdyistä töistä. Näyttelyn yhden kuraattorin Kristel Laurin mukaan sillä halutaan herätellä virolaisia matkailijoita huomaamaan, mitä eri paikoissa tapahtuu, rohkaista heitä vuoropuheluun kiinnostavien ja kiehtovien ihmisten kanssa sekä ikuistamaan ja jakamaan kokemansa valokuvan keinoin.

Näyttely on valmistunut Adamson-Ericin museon ja IKKUN:in välisenä yhteistyönä.

Näyttelyn kuraattorit:
Kristel Laur, Toomas Järvet (IKKUN)
Kersti Koll (Adamson-Ericin museo)

Näyttelyarkkitehti: Liina Siib
Graafinen suunnittelija: Tuuli Aule

Digiruutujen valokuva- ja videoratkaisut: Toomas Järvet

Kiitämme: Viron kulttuuriministeriö, Viron kulttuurirahasto, Viron kansallisarkisto, Sipa Press, Gallery F, Juhan Kuusin säätiö, Sony Center, Kinoport Film, Taevas Ogilvy, Hedman Partners, AS Tallinna Tööstuspargid, Tpilet, Viron taideakatemian arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun osasto.

Lisätietoja näyttelyn kuraattoreilta:

Adamson-Ericin museo: Kersti Koll puh. +372 5813 6012 ja +372 644 5838,
IKKUN: Kristel Laur puh. +372 522 2422, Toomas Järvet puh. +372 501 0777

Juhan Kuus. Etelä-Afrikka: Robben Islandin vankila. Presidentti Bill Clinton ja Nelson Mandela tämän entisessä vankisellissä 27. maaliskuuta 1998