Michel Sittow Pohjolassa? Alttarikaapit vuoropuhelussa
Tallinnassa syntynyt ja myöhäiskeskiajalla Euroopan hoveissa toiminut ja suurta arvostusta saanut taiteilija Michel Sittow (n. 1469–1525) työskenteli synnyinkaupungissaan taiteilijana yli 15 vuotta. Etelä- ja Pohjois-Euroopan hoveissa hän teki muotokuvia kuninkaista ja ylhäisestä aatelistosta. Tallinnassa hän teki teoksia sekä paikallisille kauppiaille ja linnanherroille että pohjoismaisille kirkoille. Michel Sittow, joka oli kotoisin monikansallisesta ja -kielisestä hansakaupungista ja jolla oli suomenruotsalaiset juuret, teki aikanaan poikkeuksellisen uran. Hän kuului 1400- ja 1500-luvun vaihteessa Euroopan arvostetuimpiin muotokuvamaalareihin. Sittow ei silti jäänyt ulkomaille, vaan palasi takaisin kotikaupunkiin, jossa toimi mestarina kahteen otteeseen: ensin 1506–1514 sekä elämänsä loppuvuosina 1518–1525. Kotoisen Itämeren rannalla hänen asiakaskuntansa ulottui Liivinmaan lisäksi myös pohjoiseen: kirjalliset lähteet kertovat töistä Siuntion kirkolle Suomeen, ja tietoa tukee suurella todennäköisyydellä myös Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Bollnäsin kirkon pyhän suvun alttarikaappi.
Tässä näyttelyssä ja samannimisessä tutkimusprojektissa tarkastellaan ensi kertaa kuuluisan taiteilijan Tallinnan-työpajan toimintaa ja mahdollista tuotantoa vuoropuhelussa toisten täällä samaan aikaan toimineiden kansainvälisten mestarien kanssa. Näitä teemoja valaisevia avainteoksia ovat Bollnäsin pyhän suvun alttarikaappi ja Tallinnan Kärsimysalttari. Upea Bollnäsin alttarikaappi on todennäköisesti tehty Tallinnassa Michel Sittowin (n. 1469–1525) työpajassa. Samalla aikakaudella Sittow maalasi myös Adriaen Isenbrantin tai Albert Cornelisin työpajassa 1510-luvulla valmistuneen Kärsimysalttarin ulkosiivet. Näyttely paneutuu näiden kahden taideteoksen historiaan ja merkitykseen ja tarkastelee niitä laajemmin verraten niitä toisiin syntyaikansa teoksiin myöhäiskeskiaikaisessa Tallinnassa ja sen lähialueilla.
Galleria
Ajatus ryhtyä tarkastelemaan Michel Sittowin Tallinnan-työpajaa nosti samalla esiin tarpeen tarkastella Tallinnan myöhäiskeskiaikaista taidetuotantoa ja asettaa se laajempaan Itämeren alueen kontekstiin. Tallinnassa tehtyjen teosten ja täällä toimineiden mestarien tutkimista on tähän saakka vaikeuttanut se, että jäljellä on vain yksittäisiä teoksia, jotka pystyy yhdistämään tiettyihin täällä toimineisiin mestareihin. Kun ottaa tutkimukseen mukaan myös lähimaissa säilyneet teokset, pystyy muodostamaan käsityksen myöhäiskeskiaikaisesta Tallinnasta heräävänä taidekeskuksena. Tätä ajatusta tukevat epäsuorasti myös kirjalliset lähteet. Tallinnaan oli tietyllä ajanjaksolla keskittynyt hyvin korkeatasoisia mestareita Euroopan eri keskuksista, ja samaan aikaan heidän kanssaan työskenteli kotikaupungissaan myös Michel Sittow. Tuon ajan mestarien tekemiä tai heidän tekeminään pidettäviä teoksia yhdistävät samanlainen käsiala ja kuvaamistapa, jota ei tuolta ajalta löydy muualta Itämeren alueelta. Näyttelyn avainteos on Bollnäsin pyhän suvun alttarikaappi, jossa yhdistyvät tyylillisesti sekä Tallinnan Kärsimysalttarin ulkosiipien maalaukset että Olevisten Pyhän Marian kappelin itäseinässä sijaitsevan Hans Pawelsin kenotafin veistokset. Samojen mestarien tekeminä voi pitää myös todennäköisesti Tallinnassa veistettyjä Liivinmaan ritarikunnan maamestari Wolter von Plettenbergin ja Neitsyt Marian luonnollisen kokoisia Riian linnassa sijainneita veistoksia. Sellaisten teosten kuten Bollnäsin alttarikaapin ja Latvian historiallisen museon kokoelmiin kuuluvan maamestari Wolter von Plettenbergin luonnollisen kokoisen kiviveistoksen tulo Tallinnaan on poikkeuksellista. Näin harvinaiset ja isokokoiset taideteokset matkustavat hyvin harvoin, ja niiden saapuminen ”synnyinkaupunkiin” on erittäin merkittävä tapahtuma.
Näyttely, jossa on esillä teoksia Viron, Latvian, Ruotsin ja Suomen kokoelmista, tarjoaa mahdollisuuden nähdä Tallinna uudistuksille avattuna taidekeskuksena, joka olisi voinut suotuisien olojen jatkuessa nousta kirkkaana tähtenä pohjoiselle taivaalle, mutta hiipui pian maailmassa, jonka kohtalon määräsivät uskonnolliset ja poliittiset muutokset sekä sodat.
Galleria
Tiimi
Näyttelyn johtava kuraattori: Merike Kurisoo (Viron taidemuseo)
Kuraattorit: Greta Koppel (Viron taidemuseo), Lars Nylander (Hälsinglandin museo), Jan Friedrich Richter (Berliinin valtiolliset museot)
Näyttelyarkkitehtuuri: Liis Lindvere, Villu Plink
Graafinen suunnittelu: Tuuli Aule
Näyttely toteutetaan yhteistyössä:
Viron taidemuseo, Hälsinglandin museo, Ruotsin kirkko
Kiitämme teosten lainaajia:
Bollnäsin seurakunta, Ruotsin kirkko, Suomen kansallismuseo Latvian historiallinen museo, Tallinnan kaupunginmuseo, Tallinnan kulttuuri- ja urheiluvirasto, Viron evankelis-luterilaisen kirkon Tallinnan Pyhän Hengen seurakunta
Näyttelyä ja näyttelyluetteloa on tukenut:
Nordisk Kulturfond
