fbpx

Haku

Muistin arkeologit. Taidekokoelma Vitols Contemporary 18.11.2022 – 9.4.2023

Taidemuseo Kumu
Aikuiset: Taidemuseo Kumu
14 €
  • Perhelippu: Taidemuseo Kumu
    28 €
  • Alennuslippu: Taidemuseo Kumu
    9 €
  • Sponsorilippu: Viron taidemuseo
    20 €
Leonards Laganovskis. Perspektivnaya. 2009. Öljy. Taidekokoelma Vitols Contemporary, Riika
Näyttelyt

Muistin arkeologit. Taidekokoelma Vitols Contemporary

Paikka: 5. kerros, nykytaiteen galleria

Muistin arkeologit on ensimmäinen perusteellinen katsaus Vitols Contemporary -taidekokoelmaan, joka on Baltian maiden kiinnostavimpia. Se keskittyy Itä- ja Keski-Euroopan nykytaiteeseen, ja siihen kuuluu lähes 1000 teosta yli 150 taiteilijalta. Taiteenkeräilijöiden Irina Vītolan ja Māris Vītolsin mukaan kokoelma on syntynyt heidän kiinnostuksestaan Itä- ja Keski-Euroopan alueen yhteiskunnallisiin muutoksiin Berliinin muurin murtumisen jälkeen 1989. He myös nostavat esiin alueen kulttuurisen monipuolisuuden. Näyttelyssä on esillä teoksia Latviasta, Romaniasta, Puolasta, Venäjältä, Tšekistä, Liettuasta, Virosta, Georgiasta, Slovakiasta, Albaniasta ja Ukrainasta.

Näyttelyn otsikko on syntynyt filosofi Walter Benjaminin ajatuksesta, että muisti ei ole menneisyyden tutkimustyökalu, vaan jotain, mitä koemme ja mikä vain välittää mennyttä – niin kuin maan povi välittää siihen hautautuneita muinaisia kaupunkeja. Ihmisen, joka haluaa lähestyä menneisyyttään, on tehtävä kaivauksia (Ausgraben und Erinnern, 1932). Muisti ei siis ole neutraali väline menneisyyden tutkimiseen, vaan sekä fyysinen että spatiaalinen kokemuksellinen suhde menneisyyden kerrostumiin.

Näyttelyssä mukana olevia taiteilijoita, samoin kuin keräilijöitä itseäänkin, voisi pitää muistin arkeologeina, jotka tekevät kaivauksia henkilökohtaisen ja kollektiivisen muistin eri kerrostumiin ja nostavat esiin menneisyyden ja nykyisyyden vyyhtejä. Useimpiin niistä on löytynyt aineksia henkilökohtaisesta muistista, perheen arkistoista, paikallisesta elämästä ja kulttuurista, ympäristöstä, sosiaalisesta dynamiikasta ja (taiteen) historiasta. Näyttely nostaa esiin yksittäisten taiteilijoiden näkökantoja ja taiteen tekemisen tapoja ja etsii samalla muistin ympäriltä sekä visuaalisia että sisällöllisiä yhtymäkohtia, jotka synnyttävät alueiden ja sukupolvien rajat ylittäviä vuoropuheluita. Sitä voi tarkastella polyfonisena esseekokoelmana, joka sisältää eri muodoissa ja eri näkökulmista esitettyjä pohdintoja muistista ja yllyttää luomaan teosten välille sekä visuaalisia että sisällöllisiä yhteyksiä.

Taideteokset

PDF Taideteokset

Paitsi että työt välittävät konkreettisia historian tapahtumia ne myös analysoivat muistin toimintaa laajemmin. Avaamalla menneisyyden symboleita ja merkkejä meidän ajassamme ne korostavat muistin yhteyttä nykyisyyteen ja osoittavat, että aiemmin tapahtunutta tai menneisyyden perintöä miettiessämme nojaamme aina nykyhetken ideologisiin ja diskursiivisiin kehyksiin. Yksi merkittävä taso näyttelyssä on kysymys kollektiivisen ja henkilökohtaisen muistin välisestä suhteesta sekä muistin ja menneisyyden sosiaalisesta vaikutuksesta. Kuten Mircea Nicolaen video Romanian Kiosk Company (2010) osoittaa, olemme väistämättä olemassa ihmisinä yhtä aikaa sekä henkilökohtaisen että kollektiivisen muistin jännitekentässä. Sosiaalisina olentoina keikumme jatkuvasti alkuvoimaisemman ja fragmentaarisemman henkilökohtaisen ja selkeämpiä narratiiveja edellyttävän kollektiivisen ja kulttuurimuistin välillä. Ehkä tällaisen monitahoisen tilan tiedostaminen ja siihen sopeutuminen luo edellytykset empaattisempaan, tietoisempaan ja avoimempaan vuoropuheluun henkilökohtaisesta ja jaetusta menneisyydestä sekä nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Näyttelyyn liittyy englanninkielinen kirja, joka sisältää keräilijöiden haastattelun, Maarja Kangron novellin ja Tanel Randerin esseen sekä näyttelyluettelon.
Kirja verkkokaupassa

Taiteilijat

Viktor Alimpiev (Venäjä, s. 1973), Vladimir Arkhipov (Venäjä, s. 1961), Jānis Avotiņš (Latvia, s. 1981), Matei Bejenaru (Romania, s. 1963), Blue Noses Group (Venäjä), Vajiko Chachkhiani (Georgia, s. 1985), Kristaps Ģelzis (Latvia, s. 1962), Dmitry Gutov (Venäjä, s. 1960), Severija Inčirauskaitė-Kriaunevičienė (Liettua, s. 1977), Rasa Jansone (Latvia, s. 1973), Jānis Kalmīte (Latvia, 1907–1996), Alice Kask (Eesti, s. 1976), Vendula Knopová (Tšekki, s. 1987), Eva Kot’átková (Tšekki, s. 1982), Leonards Laganovskis (Latvia, s. 1955), Goshka Macuga (Puola/Iso-Britannia, s. 1967), Inga Meldere (Latvia, s. 1979), Rustam Mirzoev (Ukraina, s. 1974), Deimantas Narkevičius (Liettua, s. 1964), Mircea Nicolae (Romania, 1980–2020), Lucia Nimcová (Slovakia, s. 1977), Adrian Paci (Albania/Italia, s. 1969), Ievgen Petrov (Ukraina, s. 1972), Joanna Piotrowska (Puola/Iso-Britannia, s. 1985), Tõnis Saadoja (Viro, s. 1980), Krišs Salmanis (Latvia, s. 1977), Monika Sosnowska (Puola, s. 1972), Antanas Sutkus (Liettua, s. 1939), Olga Tšernyševa (Venäjä, s. 1962), Artur Żmijewski (Puola, s. 1966)

Tiimi

Kuraattori: Eda Tuulberg
Näyttelyarkkitehti: Anna Škodenko
Graafinen suunnittelu: Viktor Gurov
Koordinaattori: Tiiu Saadoja

Yhteistyökumppanit:
Nykytaiteen keskus (Riika, Latvia)
Latvian kulttuuriprojektiliitto