Neuvostoyö. Raul Rajangu
Projektihuone, 4. kerros, A-siipi
Viron postmodernistisen taiteen pioneerin Raul Rajangun varhainen neuvostoajan visuaalista taidetta hyödyntävä tuotanto todistaa virolaisen sots artin olemassaolon. Taidemuseo Kumun projektihuoneen näyttelyssä taiteilija esittelee myös mahtavan, tähän saakka poissa julkisuudesta olleen varhaisen Politbyroo-sarjan.
Galleria
Raul Rajangu (1960) astui Viron taidenäyttämölle 1984 valtakunnallisessa nuorten näyttelyssä yhdellä ensimmäisistä postmodernismiin viittaavista teoksista nimeltä Ompelukone ja pakkaskuusi, jota pian seurasivat Valoisana yönä Kadriorgin palatsissa (1987) sekä Taiteilija R. Rajangun ja avustajien saapuminen Viljandiin (1988). Kukaan ei silloin tiennyt, että taiteilija oli itse asiassa ollut valmis jo 1980-luvun alussa, jolloin hän loi pöytälaatikkoon neuvostoliittolaista visuaalista kulttuuria omaperäisellä tekniikalla hyödyntävän Neuvostoyö-sarjan (1981–1982). Taiteilija käytti sarjassa kaikkia neuvostoliittolaisen visuaalisen kulttuurin elementtejä, joihin hän myöhäissosialismin aikakaudella Viljandin pikkukaupungissa törmäsi: historian tietokilpailusta palkinnoksi saatua Leninin paraatialbumia, stalinistisen kulttuuritalon ullakolta löytyneitä, neuvostokaupunkeja esitteleviä valokuva-albumeja, neuvostoliittolaisen teollisuustuotannon riemukkaita ja samalla omituisia mainoslehtisiä sekä oman perheensä juhlavia mustavalkoisia valokuva-albumeja.
Taidemuseo Kumun perusnäyttelyn Konflikteja ja mukautumista. Neuvostoajan virolainen taide (1940–1991) temaattisena jatkeena toimivassa projektihuoneen näyttelyssä on ensimmäistä kertaa esillä Politbyroo-sarja (1982), jossa taiteilija on muuntanut taiteeksi koko Neuvostoliiton politbyroon jäsenten muotokuvajulistekokoelman. Tämä taidehistoriallisesti merkittävä löytö, jossa taiteilija on oivaltanut Neuvostoliiton ikonisten kuvien leikkisän esteettisen potentiaalin, on jälleen yksi osoitus ajatuksellisesta yhteydestä Rajangun varhaisen tuotannon ja sosialistista realismia ja poptaiteen keinoja sekoittavan sots artin välillä, jonka pyrkimyksenä on taideteoreetikko Boris Groysin mukaan analysoida Neuvostoliiton kaikenkattavaa esteettis-poliittista projektia.
Näyttely avataan 15.9. klo 18 Raul Rajangun performanssilla Killer Funeral feat. Politburo, jossa yhdistyvät taiteilijan varhaisen tuotannon johtoaiheet ja nykyinen performanssitaide.
22.9. klo 18 järjestetään näyttelyyn liittyvä artist talk, johon osallistuvat veljekset Raul ja Kalev Rajangu. Siinä käsitellään sekä myöhäissosialistisen elämän lukuisia kummallisuuksia että Rajangujen idyllistä lapsuutta Viljandin pikkukaupungissa 1960–1970-luvulla.
Näyttelyssä esillä olevat teokset ovat peräisin taiteilijan, Mart Erikin sekä Tarton taidemuseon kokoelmista.
Näyttelyn kuraattori: Liisa Kaljula
Näyttelyarkkitehti: Villu Plink
Graafinen suunnittelija: Tuuli Aule
Konservoijat: Margit Pajupuu, Allan Talu, Helen Volber
Raul Rajangu. Moskova. Punainen tori. 1981. Yksityiskokoelma