Pahan kukkien lapset. Viron dekadentti taide
Virolaisen taiteen aarreaitta
3. kerros
Näyttely vie katsojan dekadenttiin baudelairelaiseen taidemaailmaan, jolle on tunnusomaista melankolisuus, kyynisyys ja pessimismi, mutta toisaalta myös nautinnot ja intohimo ns. epätavalliseen tai erityiseen – vaikkapa androgyynisyyden ihailuun, narsismiin tai huumeisiin.
Näyttelyn otsikko on johdettu Charles Baudelairen vuonna 1857 ilmestyneestä pahamaineisesta runokokoelmasta Les Fleurs du mal eli Pahan kukkia, joka on yksi ensimmäisiä modernisoitumiskokemuksen analyysejä ja kritiikkejä. Baudelairea ja hänen aikalaisiaan seuraa syvenevä epäluulo modernisoitumisprosessin hyvin nopeita ja mullistavia tuloksia kohtaan. Teollistuminen, kapitalismi, metropolien synty, kasvava usko tieteeseen ja jatkuvaan edistykseen ja monet muutkin yhteiskunnalliset muutokset herättävät vieroksuntaa ja pelkoa, mikä ilmenee voimakkaana pessimisminä sekä rappion ja välinpitämättömyyden ilmapiirinä. Toisaalta dekadenssi ei ole pelkkä kielteinen tai tuhoava ”voima”, vaan se tuottaa uusia ja kiinnostavia merkityksiä. Dekadenssissa taiteessa ja kirjallisuudessa yhdistyvät kauneus ja rumuus, se purkautuu usein mystiikkana, se kysyy kainostelemattomia kysymyksiä seksuaalisuudesta ja sukupuolirooleista ja on korostetusti vastakohtana porvarillisuudelle, pyhittää individualismin. Vaikka dekadentti taide on syntynyt reaktiona äkillisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin, sille on silti luonteenomaista myös itseensä keskittyminen ja irtautuminen oikeasta maailmasta, se antaa psyyken- ja tajunnanhäiriöille tilaisuuden yhtyä paheisiin ja tabuihin ja synnyttää karmivia, mutta kiehtovia kuvia.
Viroon dekadentit tunnelmat leviävät 1900-luvun alussa, jolloin on ryhdytty rakentamaan kansalliskulttuuria ja etsitään omaa paikkaa kansallisen ajattelun ja länsimäisen nykyaikaisuuden akselilla. Pahan kukkien lapset on ensimmäinen tutkimus Viron dekadentista taiteesta 1900-luvun alkupuoliskolla. Näyttelyssä on esillä useita aiemmin vähän tai ei lainkaan nähtyjä teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Eduard Wiiralt, Ado Vabbe, Erich Kügelgen, Aleksander Promet, Erna Brinckmann ja Erik Obermann.
Avajaisissa esitellään myös näyttelyyn liittyvää kirjaa.
Kuraattori: Lola Annabel Kass
Näyttelyarkkitehti: Liina Siib
Graafinen suunnittelija: Angelika Schneider
Koordinaattorit: Karin Pastak, Liis Pählapuu, Ragne Soosalu
Hankkeen aloittaja ja konsultti: Mirjam Hinrikus
Kokoelmat: Viron taidemuseo, Tarton taidemuseo, Viron tiedeakatemian Underin ja Tuglaksen kirjallisuuskeskus, Viron kansalliskirjasto, Narvan Museo, Viron Kirjallisuusmuseo, Haapsalun ja Läänemaan museoiden säätiö, yksityiskokoelmat
Eduard Wiiralt. Taiteilija. 1917. Viron taidemuseo