Valve Janov. Alusta avantgardeen 1942–1965
Näyttely keskittyy Valve Janovin (1921–2003) varhaiseen tuotantoon ensimmäisistä varteenotettavista kokeiluista aina sodanjälkeisen virolaisen avantgarden klassikoihin, joiden näytteillepano niiden syntyaikana ei tullut Neuvosto-Virossa kysymykseenkään. Näyttelyssä seurataan taiteilijan ajatuksen ja mielikuvituksen liikkeitä, taiteellisen vapauden ja riippumattomuuden koetukselle panoa suljetussa yhteiskunnassa, tapoja ja muotoja, joilla mielikuvitusleikit ja tekniset kokeilut yhdistyvät, unohtamatta Valve Janovin lempimotiiveja – kalaa ja kuuta.
Valve Janovista tuli Viron ensimmäisen sodanjälkeisen epävirallisen taideryhmittymän keskeisiä jäseniä. Ryhmittymä syntyi Tartossa vuoden 1956 jälkeen, ja sen ytimeen kuuluivat lisäksi Silvia Jõgever, Kaja Kärner, Lembit Saarts, Ülo Sooster, Lüüdia Vallimäe-Mark ja Heldur Viires. Nimensä ryhmittymä sai vuonna 1960 Tarton 8. keskikoulussa pidetystä sensuroimattomasta näyttelystä, joka jäikin ryhmittymän ainoaksi julkiseksi yhteisesiintymiseksi. Ryhmittymällä oli tärkeä osa myös virolaisen taiteen osoittamassa vastarinnassa, joka uhmasi totalitaarista järjestelmää vaalimalla esteettisiä arvoja uudistaen samalla päättäväisesti taidekieltämme ja ilmaisukeinojamme.
Näyttelyssä ovat edustettuina Valve Janovin kanssakulkijat Herman Aunapuu, Varmo Pirk, Kaja Kärner, Lüüdia Vallimäe-Mark, Lembit Saarts ja Silvia Jõgever, jotka antavat näyttelylle lisäulottuvuuden Valve Janovin muotokuvien kautta.
Valve Janov opiskeli taidetta Pallaksen taidekorkeakoulussa ja Tarton valtiollisessa taideinstituutissa vuosina 1938–1948 lähinnä Johannes Võerahansun, Elmar Kitsin ja Ado Vabben johdolla. Hänelle ei annettu mahdollisuutta valmistua Stalinin aikaisesta instituutista.
Näyttely toteutetaan Viron taidemuseon ja Taideyhdistys Pallaksen yhteistyönä.
Kuraattorit: Ülle Kruus ja Enn Lillemets (Taideyhdistys Pallas)