fbpx

Haku

Viron taidemuseo 100! Avoimet kokoelmat. Puheenvuoro on taiteilijalla 5.7.2019 – 10.11.2019

Taidemuseo Kumu
Aikuiset: Taidemuseo Kumu
14 €
  • Perhelippu: Taidemuseo Kumu
    28 €
  • Alennuslippu: Taidemuseo Kumu
    9 €
  • Sponsorilippu: Viron taidemuseo
    20 €
Kollaasi: Paul Raud. Maatalo. 1896–1898. Viron taidemuseo / Kristi Kongi. Luonnos installaatioon Näkyvä näkymätön (kunnianosoitus Henn Roodelle). 2019. Taiteilijan luvalla / Jan Van Imschoot. Amore Dormiente. 2018. Taiteilijan luvalla
Kollaasi: Paul Raud. Maatalo. 1896–1898. Viron taidemuseo / Kristi Kongi. Luonnos installaatioon Näkyvä näkymätön (kunnianosoitus Henn Roodelle). 2019. Taiteilijan luvalla / Jan Van Imschoot. Amore Dormiente. 2018. Taiteilijan luvalla
Näyttelyt

Viron taidemuseo 100! Avoimet kokoelmat. Puheenvuoro on taiteilijalla

Kuraattori on kutsunut näyttelyyn virolaisia ja ulkomaisia taiteilijoita, jotka ovat mukana rakentamassa Viron taidemuseon 100-vuotisjuhlaa luomalla teoksillaan museon kokoelmalle lisäarvoa ja monikerroksisempaa kulttuurikontekstia. Näyttely virittää nykytaiteilijan ja taideperinnön väliseen vuoropuheluun ja korostaa nykytaiteen yhä vahvistuvaa roolia uusien taidehistoriallisten ajatusmallien synnyttäjänä.

Modernina ja nykytaidetta tekevän taiteilijan suhde perintöön herättää ajatuksia: 1800-luvun lopulla taideakatemioissa opiskeltiin maalausta kopioinnin avulla, jotta päästäisiin osalliseksi klassikkojen voimasta, 1900-luvun taidevallankumous taas asettui perinteitä vastaan. 2000-luvulla taiteilija määrittelee teoksensa usein tutkimukseksi, jonka tarkoituksena on saattaa paineen alaiseksi kertynyt tieto ja taidehistorialliset ajatusmallit, jotka eivät koskaan ole lopullisia ja saattavat avautua uudella, odottamattomalla tavalla. ”Meillä on nykyään yhä kasvava trendi, joka käsittää historiallisen kuvauksen, arkiston, asiakirjat, kaivaukset, monumentit, uudelleenrakentamisen ja uudelleen ohjaamisen sekä todistusaineiston – ja sitä suosivat yhä useammat eri-ikäiset ja -taustaiset taiteilijat. Sitä voi nimittää metahistorialliseksi lähestymistavaksi. Se on merkittävässä asemassa monissa taideteoksissa, jotka ovat omaksuneet kuratoivan luonteen”, kirjoittaa Dieter Roelstraete. 2000-luvun museo seuraa herkeämättä taiteilijoiden metahistoriallista liikehdintää ja määrittelee prosessia, jonka tavoitteena on menneisyyden kuvaaminen nykyhetkestä käsin, historian ylittävänä ajatteluna.

Avoimet kokoelmat. Puheenvuoro on taiteilijalla kutsuu katsojan matkalle taidehistorialliseen metsään ja huolehtii siitä, että matka kulkee sujuvasti, vie pääteiltä kiehtoville sivupoluille, joista taidehistoria ei vielä ole kertonut mitään lopullista eikä paikkansa pitävää.

Kuraattorin lähtökohtana taiteilijoita näyttelyyn kutsuttaessa on ollut taiteilijan profiili sekä pyrkimys saada näyttelyyn eri taiteenlajeja. Monet kutsutuista taiteilijoista tekivät ensimmäiset valintansa heitä kiinnostavista töistä museon sähköisen tietokannan MuISin ja Viron taidemuseon digitaalisen kokoelman perusteella, mitä seurasi työ kokoelmissa. Näin esillä olevien teosten aikahaarukaksi muodostui 1600–2000-luku

Näyttelyssä on huomionarvoista taiteenlajien ja näkökulmien moninaisuus. Historiaa esittävät uudesta näkökulmasta Taavi Talve ja Sten Saarits, Kirke Kangro ja Jacob Jessen (DK), Jass Kaselaan, RLOALUARNAD ja Jonna Kina (FIN); (auto)biografisilla käsittelytavoilla katsojan yllättävät Kaido Ole ja Jaanus Samma; feministisen taiteen teemoja käsittelevät Laura Kuusk ja Marge Monko; Merike Estnan ja Kristi Kongin installaatiot käyvät vuoropuhelua lähimenneisyydestä tuttujen virolaisten taidemaalarien kanssa; Alice Kask ja Tõnis Saadoja työstävät historiallisia taideklassikoita; Vladimir Dubossarskya (RUS) kiinnostaa taisteluteemojen käsittely eri aikakausilla; Jan Van Imschoot (BE) rakentaa barokki-anarkian käsitettä. Lisäksi näyttely pitää sisällään useita erityisprojekteja. Neljä Viron taideakatemian maalausosaston opiskelijaa – Georg Kaasik, Joel Jõevee, Olev Kuma ja Eero Alev – pääsevät vuoropuheluun taideperinnön kanssa. Maria Arusoon kuraattoriprojektin aiheena on naisen keho, ja sen keskiössä ovat Aili Vintin grafiikka ja serbialaisen taiteilijan Ivana Bašićin veistokset. Hakusanan Kukkien jälkielämää alla taiteilijat Foxy Haze ja Jennifer Steinkamp (USA) esittelevät nyt jo marginalisoituneiden taidegenrejen osaksi tullutta jälkielämää nykytaiteen projekteissa.

Näyttely on rakennettu tietokirjaperiaatteella, ja tienviittoina on käytetty projekteja esitteleviä hakusanoja. Taiteilijat ja kuraattorit kertovat esittelytekstissä valinnoistaan ja näyttelyyn valmistuneista töistään. Esittelylehtisessä esitellään lyhyesti myös Viron taidemuseon kokoelmista esillä olevat työt ja niiden tekijät.

Kuraattori: Eha Komissarov
Vieraileva kuraattori: Maria Arusoo
Koordinaattori: Tiiu Parbus
Näyttelyarkkitehti: Neeme Külm
Näyttelyn graafinen tunnuskuvasto: Asko Künnap
Graafinen suunnittelu: Tuuli Aule

Näyttelyn taiteilijat: Eero Alev, Ivana Bašić, Vladimir Dubossarsky, Merike Estna, Foxy Haze, Jacob Jessen, Joel Jõevee, Georg Kaasik, Kirke Kangro, Jass Kaselaan, Alice Kask, Jonna Kina, Kristi Kongi, Laura Kuusk, Olev Kuma, Marge Monko, Kaido Ole, RLOALUARNAD, Tõnis Saadoja, Sten Saarits, Jaanus Samma, Jennifer Steinkamp, Taavi Talve, Jan Van Imschoot.

Kiitämme: Nykytaiteen Viron-keskus, Galerie Templon (Pariisi – Bryssel), Marlborough Gallery (New York ja Lontoo), greengrassi (Lontoo), Galerija Novembar (Belgrad), Anna Tamm, Valge Kuup