Yksisarvinen taikametsässä
Yksisarvinen on ihmeellinen tarunhohtoinen olento, joka on ollut joukossamme tuhansia vuosia. Nykyään se kuuluu fantasia- ja popkulttuurin maailmaan, mutta vielä muutama vuosisata sitten se oli ihmisten mielestä oikeasti olemassa. Mikä yksisarvinen oikeasti on ja miltä se näyttää? Onko se uljas valkoinen hevonen, jolla on hulmuava harja ja käyrä sarvi, vai sittenkin pieni poni, jolla on lilanväriset siivet?
Galleria
Yksisarvisia tapaamme muinaisissa myyteissä, keskiaikaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa, 1500–1600-luvun kuninkaallisissa hoviseremonioissa ja aikamme modernissa maailmassa. Yksisarvista ympäröivät aina magia ja salaperäisyys. Tämä ihmeellinen yksisarvinen eläin mainittiin kirjoitetussa historiassa ensimmäisen kerran yli kaksituhatta viisisataa vuotta sitten. Vanhassa testamentissa mainittu sarvipäinen villieläin käännettiin ja tulkittiin yksisarviseksi, ja sitä pidettiin ensimmäisenä Jumalan luomana eläimenä. Yksisarvista kuvailtiin urhoolliseksi, kesyttömäksi ja ylvääksi olennoksi, jossa nähtiin Kristuksen vertauskuva. Sitä verrattiin myös urhoolliseen ritariin, joka on uskollinen rakastetulleen, mutta ei tunne armoa vihollisia kohtaan. Yksisarvisen taikavoima kätkeytyi sen sarveen, ja sen vuoksi sarvesta tuli yksi halutuimpia taikakaluja. Yksisarvisen metsästyksestä kertovan legendan ansiosta siitä tuli vertauskuva tarunhohtoisimmalle ja tavoittamattomimmalle olennolle. Legendan mukaan vain neitsyt pystyi pyydystämään yksisarvisen, ja eläimen saattoi tappaa, mutta ei milloinkaan kesyttää. Sillä on keskeinen sija myös suositussa varhaiskristillisessä Fysiologos-kokoelmassa, jossa käsitellään eläimiä kristillisen moraalin välittäjinä. Sieltä tämä tarunhohtoinen eläin vaelsi lähes kaikkiin keskiaikaisiin bestiaareihin sekä luonnontieteellisiin ja teologisiin julkaisuihin. Näin yksisarvisesta tuli osa kristillisen maailman kollektiivista alitajuntaa, ja vasta varhaismodernismin aikakaudella sen olemassaolo alettiin kyseenalaistaa.
Ruotsin historiallisten museoiden ja kuninkaallisen varuskamarin sekä Viron museoiden ja yksityisten kokoelmien yhteistyönä toteutettu näyttely kutsuu löytämään salaperäisen yksisarvisen merkityksen kautta historian sekä kohtaamaan yksisarvisia 1500–2000-luvun esineissä ja taideteoksissa. Virolaistenkokoelmien teokset esittelevät meille yksisarvisen läsnäoloa ja merkitystä Virossa. Varhaismodernismin aikakaudelta peräisin olevat harvinaiset esineet Ruotsin kuninkaallisesta varuskamarista valaisevat sen hahmon symbolista merkitystä ja käyttöä aikana, jolloin Ruotsin kuninkaat hallitsivat Viron- ja Liivinmaata. Mutta tämä mystinen eläin ei asunut pelkästään kirkkojen ja hovien suojissa – se oli yhtä rakastettu lukeneiston, sotilaiden, porvariston ja talonpoikien keskuudessa. Niinpä se katseleekin meitä värikkäistä kirjontatöistä, taotuista ja puisista esineistä, aseista ja aikansa tiedekirjallisuuden sivuilta. Se on edessämme sekä symbolistisissa että nykytaiteen teoksissa. Nykyään yksisarvisella on uusia merkityskerrostumia, se esiintyy fantasiakirjallisuuden ja lasten animaatioiden hahmona symbolisoiden vapautta ja rakkautta LGBTQ-yhteisössä ja juhlistamassa menestyviä miljardian dollarin arvon ylittäneitä startup-yrityksiä.
Onko tämä upea ja tavoittamaton eläin oikeasti olemassa, vai elääkö se pelkästään kuvitteellisessa maailmassa? Onko asialla ylipäätään merkitystä? Vaikka yksisarvisilla voi olla paikka vain meidän unelmissamme, ne ovat harvinaisen symbolikylläisiä olentoja. Ne ovat olemassa jokaiselle, joka niihin uskoo. Näin sanoi myös yksisarvinen Liisalle Peilimaailmassa: ”Jos sinä uskot minuun, niin minä uskon sinuun.”
Tervetuloa yksisarvisen taikametsään!
Galleria
Oheisohjelma
Yksisarviset odottavat taikametsään sekä pieniä että suuria! Näyttelyyn liittyy monenlaisia tapahtumia, joissa esitellään yksisarvisten ihmeellistä maailmaa aikojen alusta nykypäivään saakka. Perinteisen avajais- ja päättäjäisohjelman lisäksi on perheille tarkoitettuja yleisöpäiviä ja kuraattorikierroksia. Työpajoissa keskitytään yksisarvisiin niin tieteellisestä näkökulmasta kuin käsitöidenkin kautta. Myöhäissyksyllä alkavassa luentosarjassa käsitellään aiheita varhaismodernistisen Ruotsin hallitsijoista aina fantasiakirjallisuuteen. Näyttelyyn liittyy museo-opetusta, ja isommille koululaisille on syventäviä opetuspäiviä. Tarkempaa tietoa tapahtumista saa kotisivujen tapahtumakalenterista, jota täydennetään jatkuvasti.
Näyttely on esillä Pienen kappelin kahdessa kerroksessa ja kuorissa. Toiseen kerrokseen pääsee Hopeakamarin vieressä kulkevia portaita pitkin. Kuoriin on avattu näyttelyyn liittyvä yleisö- ja toimintatila. Näyttelyyn liittyvä katalogi ilmestyy lähiaikoina.
Näyttely on toteutettu Viron taidemuseon, Ruotsin kuninkaallisen varuskamarin ja Ruotsin historiallisten museoiden yhteistyönä. Näyttelyn idea on lähtöisin Ruotsin kuninkaallisen varuskamarin Yksisarviset. Jos sinä uskot minuun, niin minä uskon sinuun -perhenäyttelystä (29.10.2022–7.4.2024, kuraattorit Pia Bengtsson Melin ja Andreas Olsson).
Tiimi
Kuraattorit: Merike Kurisoo (Viron taidemuseo), Pia Bengtsson Melin (Ruotsin historialliset museot)
Näyttelyarkkitehtuuri: Mae Kivilo
Graafinen suunnittelu: Külli Kaats
Tekninen johtaja: Tõnis Medri
Oheisohjelma ja opetus: Merike Kurisoo, Külli Kõiv, Annika Teras
Koordinaattorit: Merike Kurisoo, Laura Tahk, Helen Volber
Näyttelyn työryhmä:
Liis-Marel Aak, Andres Aamos, Isabel Aaso-Zahradnikova, Richard Adang, Karmen Haiba, Kaarel Eelma, Hedi Kard, Klaire Kolmann, Marju Kubre, Külli Kõiv, Tambet Kütt, Inger Olovsson, Andreas Olsson, Kaisa-Piia Pedajas, Augusta Persson, Jaana Ratas, Kadi Raudalainen, Renita Raudsepp, Tarmo Saaret, Laura Tahk, Annika Teras, Helen Volber
Kiitämme:
Piia Ausman, Malin Grundberg, Kristiina Hiiesalu, Darja Jefimova, Greta Koppel, Theodora Kormpaki, Aet ja Jüri Kuuskemaa, Kalmer Mäeorg, Kärt Ojavee, Risto Paju, Marju Raabe, Moonika Teemus
Teokset kokoelmista:
Viron historiallinen museo, Viron taidemuseo, Jüri Kuuskemaan kokoelma, Kätlin Ojaveen kokoelma, Piia Ausmanin kokoelma, Katolinen kirkko Virossa, Ruotsin kuninkaallinen varuskamari, Ruotsin historialliset museot, Tallinnan kaupunginmuseo, Tarton yliopiston taidemuseo, Tarton yliopiston kirjasto
Partnerit
Ruotsin kuninkaallinen varuskamari ja Ruotsin historialliset museot
