Zuloaga. Espanjan sielu
Ignacio Zuloagalla (1870–1945) on erityinen paikka Espanjan taiteessa. Hänen taiteensa heijastaa aikansa Espanjan 1900-luvun alun kipeää identiteetinetsintää, käänteentekeviä poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia ja toisaalta vaalii ja vie eteenpäin espanjalaisen maalauskoulukunnan perinteitä. Baskimaalaisesta taiteilijadynastiasta lähtöisin ollut Zuloaga opiskeli taidetta Pariisin vapaissa akatemioissa, mutta tärkeimpinä esikuvinaan hän piti vanhoja espanjalaisia mestareita, joiden perinnön vaikutus tuntuu useissa hänen teoksissaan. Monien Pariisissa vietettyjen vuosien jälkeen, jolloin hän kuului uudistusmielisiin taidepiireihin ja ystävystyi Paul Gauguinin, Henri de Toulouse-Lautrecin, Maurice Denisin, Auguste Rodinin, Maxime Dethomasin ja monien muiden taide-, musiikki- ja kirjallisuusmaailman edustajien kanssa, sekä menestyksekkään kansainvälisen uran jälkeen (Zuloagalla oli näyttelyitä mm. Pariisissa, Lontoossa, Venetsiassa, Dresdenissä, Roomassa, New Yorkissa, Méxicossa, Buenos Airesissa, Moskovassa ja Pietarissa), hän palasi Espanjaan ja omistautui perinteisen elämäntavan kuvaamiseen uudessa kotipaikassaan Castillassa.
Vaikka Zuloagan laaja tunnustus ja suuri menestys olivatkin lukuisien vaikutusvaltaisten aikalaisten sekä Espanjan ja Amerikan eliitin edustusmuotokuvien ansiota, tämä näyttely keskittyy taiteilijalle itselleen tärkeisiin teemoihin. Espanjalaisen henkisyyden tajuaminen ja identiteetin etsintä sisällissodan kauheuksien jälkeen ilmentyivät Zuloagan espanjalaisten merkkihenkilöiden muotokuvasarjassa, joissa kuvattavan luonnetta ja sielunelämää ilmentävät tasavertaisesti heidän oma ilmeensä ja asentonsa sekä heitä ympäröivä maisema. Espanjan 1900-luvun merkittävin säveltäjä Manuel de Falla, filosofi ja kirjailija Azorin sekä legendaarinen härkätaistelija Belmonte – heidän muotokuvansa eivät kuvaa vain yhden henkilön ulkomuotoa, vaan koko aikakauden henkeä. Perinteet, joita Zuloaga pyrkii ikuistamaan maalauksiinsa, liittyvät monilta osin härkätaisteluun ja flamencotanssiin. Useimmin hän kuvaa taiteessaan toreadoreja ja kauniita naisia.
Espanjalaisen perinteen vaalimisessa ja tulkinnassa Zuloagalle olivat erittäin tärkeitä myös maisemamaalaukset, joita hän nimitti omakuvikseen. Niissä näemme Castillalle tyypillisten aavikonkeltaisten ja kauhtuneiden tummanvihreiden sävyjen sekä kirkkaansinisen aurinkoisen taivaan tai synkän dramaattisten ukkospilvien yhteisvaikutuksen. Maisemaan sulautuvat myös siihen kuuluvat ihmiset – kulkurit, kerjäläiset ja talonpojat. Vaikuttavimpia näytteitä tästä on Naisia Sepúlvedassa.
Galleria
Ignacio Zuloagan rooli espanjalaisessa kulttuurissa ei rajoitu pelkästään hänen omaan taideperintöönsä. Hän kuului aktiivisimpiin muinaismuistojen suojelijoihin ja oli myös hyvin asialleen omistautunut taiteenkeräilijä. Zuloagan kokoelman ytimen muodostavat vanhojen espanjalaisten mestarien teokset ja laaja keskiaikaisen taiteen kokoelma – pyhäinkuvat, veistokset, esineet. Kokoelmansa pohjalta taiteilija perusti yksityismuseon, joka oli hänen kotikaupungissaan Zumaiassa avoinna kaikille kiinnostuneille. Osa kokoelmasta on edustettuna myös tässä näyttelyssä. Lisäksi hänelle oli espanjalaisen perinteen vaalimisessa tärkeää myös espanjalaisen maalauskoulukunnan tutkiminen ja popularisointi. Hänestä kehittyi vaikutusvaltainen taideasiantuntija varsinkin Francisco Goyan ja El Grecon taiteen suhteen. Goyan tekemien teosten määrittely perustuu edelleen monilta osin Zuloagan attribuointeihin. Goyan ja El Greocn teokset kuuluivat myös Zuloagan kokoelmaan, mutta nykyään niitä on useissa yksityis- ja museokokoelmissa.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pedrazassa sijaitsevan Ignacio Zuloaga -museon kanssa, jonka perustaja on taiteilijan lapsenlapsi Maria Rosa Suárez Zuloaga ja joka sijaitsee taiteilijan ja hänen perheensä kotina 1920-luvun lopulta lähtien toimineessa Pedrazan linnassa. Teoksia näyttelyyn ovat lainanneet Reina Sofia -museo, Bilbaon taidemuseo, Zuloaga-museo Segoviassa ja monet espanjalaiset yksityiskokoelmat.
Näyttely toteutetaan yhteistyössä Ignacio Zuloaga -museon ja Espanjan suurlähetystön kanssa.
Kuraattorit: Carlos Alonso Pérez-Fajardo (Ignacio Zuloaga -museo, Pedraza) ja Aleksandra Murre
Galleria
