Viron taidemuseon 105-vuotispäivälle omistettu näyttely “Kintaasta Köleriin. Museokokoelman syntytarina“ tarjoaa kiinnostavan katsauksen museon alkuaikoihin

Kadriorgin taidemuseossa 21. syyskuuta avattava näyttely “Kintaasta Köleriin. Museokokoelman syntytarina“ esittelee Viron taidemuseon kokoelman kehityshistorian museon perustamisesta vuonna 1919 toiseen maailmansotaan. Viron taidemuseon 105-vuotispäivälle omistetun näyttelyn kuraattorit ovat Ulrika Jõemägi, Kersti Kuldna-Türkson ja Kristiina Tiideberg.

“Yleensä taidenäyttelyn päähuomio keskittyy teoksiin ja taiteilijoihin, mutta Kintaasta Köleriin -näyttelyn keskiössä on teosten museoon päätymistapa ja -aika. Näyttelyvieras voi seurata museon kehittymistä monipuolisten kokoelmien yleismuseosta puhtaaksi taidemuseoksi, joka kerää nykyään taidetta keskiajasta nykypäivään“, toteaa yksi näyttelyn kuraattoreista, Viron taidemuseon intendentti Kersti Kuldna-Türkson.

Toiminnan alkuvuosina Viron taidemuseo keräsi taideteosten lisäksi myös perinnekäsitöitä sekä kulttuuri- ja maatalousesineitä, jotka on nyt luovutettu muihin museoihin. Lähes 10 000 Tallinnan entisen virolaisen museon esinettä on nykyään Viron kansallismuseon kokoelmissa. Nyt niistä kiinnostavimmat voi taas nähdä niiden vanhassa kodissa, Kadriorgin palatsissa. Erityistapahtumana näyttelyssä on myös viisi posliinilautasta Latvian taideteollisuusmuseon perusnäyttelystä – ne ostettiin Viron taidemuseolle vuonna 1928 Tallinnassa järjestetystä latvialaisen taideyhdistys Baltarsin näyttelystä ja luovutettiin vuonna 1979 Latvian taidemuseolle.

Ennen toista maailmansotaa suurin osa taideteoksista päätyi museoon opetusministeriön, Viron kulttuurirahaston tai Viron museoliiton ostamina, mutta myös lahjoituksia oli paljon. Museolle lahjoitettiin esimerkiksi julkisesta keräyksestä saadulla rahalla hankittu Amandus Adamsonin veistos ”Noorus kaob” (”Nuoruus katoaa”), joka on esillä myös näyttelyssä. Näytteillä on myös teoksia, jotka ovat esillä ensimmäistä kertaa niiden museokokoelmaan päätymisen jälkeen. Yksi niistä on serbialainen taiteilija Nikola Beševićin vuonna 1921 maalaama taulu virolaisveistäjä August Weizenbergistä.

Kokoelmat täydentyivät luonnollisesti jo alkuvuosina myös tunnettujen mestareiden, kuten Johann Kölerin ja Konrad Mägin teoksilla. Huomion kohteena oli myös nykytaide, jota hankittiin lähinnä paikallisista taidenäyttelyistä. Näin museoon päätyivät virolaisen taiteen historiassa myöhemmin tärkeälle paikalle nousseiden taiteilijoiden, kuten Eduard Wiiraltin, Elmar Kitsin, Aleksander Vardin ja Karin Lutsin varhaiset teokset.

Näyttelyyn liittyy yleisö- ja koulutusohjelmia. 4.–6.-luokkalaiset ovat tervetulleita ”Museon toinen puoli” -museotuntiin, joka esittelee Viron taidemuseon kokoelman kehitystarinaa. Museotunnilla selvitetään, millaiset teokset päätyvät museoon ja miten niitä esitellään.

”Kintaasta Köleriin. Museokokoelman syntytarina” -näyttely on avoinna Kadriorgin taidemuseossa 2.3.2025 saakka.

Kuraattorit: Ulrika Jõemägi, Kersti Kuldna-Türkson, Kristiina Tiideberg
Näyttelyn suunnittelu: Liina Unt
Graafinen suunnittelu: Diana Yanson

Teokset: Viron historiallinen museo, Viron taidemuseo, Viron kansallismuseo, Latvian taidemuseo, Saarenmaan museo