Kadriorgin taidemuseo esittelee Suomen modernistisen taiteen suurnimien väriloistoa ja ilmaisuvoimaa
Kadriorgin taidemuseossa 4.3. avatussa näyttelyssä Värien tanssi. Suomalainen modernistinen taide on edustettuina Suomen 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten tärkeimpiä etsijöitä ja kapinallisia ‒ taiteilijoita, jotka halusivat poliittisen taiteen sijasta ilmaista taiteilijan sisäistä kokemusta ja subjektiivisia taiteellisia valintoja. Näyttelyssä ovat edustettuina mm. merkittävät taidemaalarit Alvar Cawén, Väinö Kunnas, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen ja Yrjö Ollila.
Viron taidemuseon, Kansallisgallerian Ateneumin taidemuseon, HAM Helsingin taidemuseon ja Didrichsenin taidemuseon kokoelmien pohjalta koottu näyttely tarjoaa monipuolisen kuvan näiden taiteilijoiden perinnöstä, joiden luomistyön keskiössä olivat väri- tai muotokokeilut sekä tunteen ilmaisuvoima.
Arvostettujen taiteilijoiden Tyko Sallisen, Ellen Thesleffin, Yrjö Ollilan ja Alvar Cawénin suurelle yleisölle tuttujen teosten ohella näyttelyssä on esillä myös Viron taidemuseon kokoelmaan kuuluvia, suomalaisen yleisön ja taiteentutkijoiden ulottumattomissa vuosikymmeniä olleita teoksia. ”Maalaukset kuten Alvar Cawénin Sokea ja Tyko Sallisen Maisema hankittiin Viron kokoelmiin vuonna 1930 pidetyn suomalaisen taiteen näyttelyn jälkeen. Näitä teoksia on vuosikymmenten aikana asetettu näytteille vain yksittäisiä kertoja. Sen vuoksi olemme erityisen iloisia, että näyttelyyn liittyvässä kirjassa suomalaiset taiteentutkijat Timo Huusko (Ateneumin taidemuseo) ja Erkki Anttonen käsittelevät kirjoituksissaan myös Virossa olevia teoksia ja sijoittavat ne kyseisten taiteilijoiden ja laajemmin koko Suomen taiteen vaiheiden kontekstiin”, toteaa näyttelyn kuraattori Kerttu Männiste.
Näyttelyn keskiössä on ihminen ja ympäristö. Psykoanalyysin teorioista vaikutteita saaneiden taiteilijoiden kiinnostus ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen olemukseen, myös sen salatumpien ja pimeämpien puolien kuvaamiseen, asettuu dialogiin maisemamaalausten ilmentämän elinvoiman ja yltäkylläisyyden sekä luonnon kanssa sopusoinnussa olemisen harmonian kanssa.
Tässä näyttelyssä pääsee taas pitkästä aikaa yhteen kolme nuorena kuolleen taidemaalari Väinö Kunnaksen tanssiaiheista maalausta: Punainen tanssi (1927, Viron taidemuseo), Harmaa tanssi (1928, Kansallisgalleria – Ateneumin taidemuseo), Keltainen tanssi (1928, yksityinen kokoelma). Sarjaan kuuluu vielä kaksi maalausta: Musta tanssi ja Kirjava tanssi (molemmat 1928). ”Kun valmistelimme näyttelyä, halusimme asettaa kaikki viisi Tanssi-sarjaan kuuluvaa teosta yhdessä näytteille. Musta tanssi ja Kirjava tanssi ovat jo vuosia kuuluneet yksityisiin kokoelmiin. Valitettavasti niiden omistajat eivät enää ole keskuudessamme, emmekä ole onnistuneet saamaan yhteyttä uusiin omistajiin. Niinpä näiden kahden maalauksen olinpaikka ei tällä hetkellä ole tiedossamme. Olisimme hyvin kiitollisia, jos museo saisi tietoa maalausten nykyisestä olinpaikasta! Nämä viisi maalausta muodostavat taiteellisen ja tunteellisen kokonaisuuden, ja olisi sääli, jos taiteentutkijoilta ja laajemmalta yleisöltä katoaisi kokonaan mahdollisuus tämän kokoelman tutkimiseen ja kokemiseen”, Männiste rohkaisee auttamaan museota ja vinkkaamaan Kunnaksen teosten kohtalosta.
Kadriorgin taidemuseo ja Suomen Viron-instituutti järjestävät 19.5. yleisölle suunnatun seminaarin, joka keskittyy yhteiskunnan ja taiteen modernisoitumiseen Suomenlahden molemmilla rannoilla 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Seminaari kokoaa yhteen Viron ja Suomen historioitsijoita ja tutkijoita diplomatian, talouselämän, taiteen, kirjallisuuden ja teatterin alueelta. Tilaisuudessa esiintyvät historioitsijat Seppo Zetterberg ja Andres Adamson, taiteentutkija Eero Epner, kirjallisuudentutkija Mirjam Hinrikus ja teatterintutkija Mikko-Olavi Seppälä.
Kuraattori: Kerttu Männiste
Näyttelysuunnittelu: Exporabbit
Graafinen suunnittelu: Külli Kaats
Yhteistyökumppanit: Kansallisgalleria – Ateneumin taidemuseo, HAM Helsingin taidemuseo, Didrichsenin taidemuseo, yksityiset kokoelmat
Näyttely on esillä Kadriorgin taidemuseossa 20.8.2023 saakka.