fbpx
Perusnäyttely

Uusi perusnäyttely Adamson-Eric. Modernismi ja monipuolisuus

Adamson-Ericin museo
Aikuiset: Adamson-Ericin museo
7 €
  • Perhelippu: Adamson-Ericin museo
    14 €
  • Alennuslippu: Adamson-Ericin museo
    5 €
  • Lahjalippu: Adamson-Ericin museo
    7 €
  • Lahjaperhelippu: Adamson-Ericin museo
    14 €
Kollaasi Adamson-Ericin teoksista: Rannekoru. 1964‒1968; Omakuva (Paimen). 1931; Posliiniastiat. 1960-luku; Espanjalainen maisema ja vesimeloni. 1931. Kaikki teokset: Viron taidemuseo
Kollaasi Adamson-Ericin teoksista: Rannekoru. 1964‒1968; Omakuva (Paimen). 1931; Posliiniastiat. 1960-luku; Espanjalainen maisema ja vesimeloni. 1931. Kaikki teokset: Viron taidemuseo
Perusnäyttely

Adamson-Eric (1902‒1968) on Viron valovoimaisimpia modernistisia taiteilijoita. Hän oli lahjakas ja poikkeuksellisen monipuolinen, ja hänestä tuli legenda jo eläessään. Adamson-Eric kuuluu niihin harvoihin taiteilijoihin, jotka ovat yhtä vahvoja maalaustaiteessa kuin lähes kaikilla taideteollisuuden ja suunnittelun alueilla. 1920- ja 1930-luvulla Adamson-Eric oli Viron taide-elämän suurimpia kosmopoliitteja – hän oli matkustellut paljon ja asunut ja työskennellyt eri puolilla Eurooppaa. Hän oli myös aktiivinen ja rohkea sanankäyttäjä Viron taide-elämässä, loistava seuraihminen, taidepoliitikko ja taide-elämän organisoija sekä sodanjälkeisenä aikana erittäin arvostettu ja moniin sukupolviin vaikuttanut taideopettaja.

Adamson-Ericin runsaassa tuotannossa heijastuu ilmeikkäästi Viron maalaustaiteen ja taideteollisuuden kehitys yli neljän vuosikymmenen ajalta. Uusi perusnäyttely tuo esiin taiteilijan monipuolisuuden niin herkkänä maalarina kuin merkittävänä muotoilijana ja korostaa hänen idearikkauttaan ja dynaamista liikkumistaan eri taiteenlajien parissa.

Adamson-Ericin maalaustaiteelle on ominaista herkkä värintaju, hienovireisyys ja tyylikäs henkevyys. Taiteilijan esteettisiin näkemyksiin ja käsialan muotoutumiseen vaikutti ratkaisevasti ranskalainen maalauskulttuuri. Aikakauden tyylisuunnat saivat hänen maalauksissaan omaleimaisen tulkinnan. 1920-luvulla nuori taitelija suhtautui varsin leikkisästi sekä surrealismiin että kubismiin. Perusteellisemmin hän syventyi uusasialliseen plastiseen materiaali- ja muotokäsitykseen. 1930-luvun jälkipuoliskolla taiteilijan käsiala muuttui maalauksellisemmaksi ja koloriitti valoisaksi ja kirkkaaksi. Häntä kiehtoivat yhä enemmän ulkoilmamaalaus, valo ja väri sekä hetken tunnelman tavoittaminen. Adamson-Eric kuuluu hänelle ominaisen kevyen, ikään kuin kuvapinnalla tanssahtelevan siveltimenjälkensä ansiosta Viron taiteen historian merkittävimpiin myöhäisimpressionisteihin.

1960-luvulla, jo vasemmalla kädellä työskennellessään, hän jatkoi 1930-luvun jälkipuoliskolla kehittynyttä realistista maalaustapaa. Samalla hän tutki kiihkeästi abstraktin taiteenkielen mahdollisuuksia. Kiehtovin osa hänen tuon kauden maalaustaiteestaan ovat tarkkaan sommitellut abstraktit teokset. Hän teki täysin uuden aluevaltauksen ja maalasi lasitusmaaleilla pienille keraamisille laatoille lähes tuhat teosta, joissa käytti kiehtovasti leikkisää mielikuvitustaan ja kiinnostustaan sommitelmiin.

Adamson-Eric oli suurenmoinen maalari ja koloristi, mutta Viron taiteen kehityksessä hänen käyttötaiteellaan oli jopa merkittävämpi asema. Adamson-Ericistä voi puhua uudistusmielisenä tienraivaajana, joka ajatusmaailmallaan, raikkaalla lähestymistavallaan ja omaperäisellä kuvastollaan loi uusia kehityssuuntia virolaiseen keramiikkaan, posliininmaalaukseen, nahka- ja metallitöihin sekä tekstiilitaiteeseen. Hänen kädenjäljelleen muotoilijana on ominaista hyvä materiaalintaju, rohkeat väriratkaisut ja dynaaminen koristelu. Hän korvasi tietoisesti klassisen symmetrian pinnan epäsymmetrisillä rytmeillä. Hänen sujuvaviivaiset kuvionsa toivat virolaiseen käyttötaiteeseen mielikuvituksellista elämäniloa. Taiteilija tulkitsi rohkeasti niin luontoa kuin etnografisia motiiveja ja käytti abstrakteja geometrisiä kuvioita ja tyyliteltyjä, usein primitivistisiä hahmoja. Adamson-Ericin modernistiset pyrkimykset toteutuivatkin merkittävimmin juuri käyttötaiteessa.

Kuraattori: Kersti Koll
Työryhmä: Karin Vicente, Annika Teras
Näyttelyarkkitehti: Tiit Jürna