Moraalinvartijat ja intohimoiset naiset. Seksityön kuva Viron taiteessa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla
Suhtautuminen seksityöhön on kautta aikojen ollut vahvasti sidoksissa yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin moraalinormeihin. Näyttelyyn valittujen teosten kautta tutkitaan, miten virolaiset taiteilijat ovat kuvanneet seksityötä, miten yhteiskunnassa vallinneet asenteet heijastuvat heidän taiteessaan ja ovatko taiteilijoiden luomat hahmot puolestaan saattaneet muokata näitä asenteita. Pääpaino on virolaistaiteilijoiden 1920- ja 1930-luvun tuotannossa – se aika oli seksityön kuvaamisen huippuaikaa. Aihe ei ennen sitä eikä sen jälkeen ole ollut taiteilijoiden keskuudessa yhtä suosittu.
Projektitilan näyttelyssä on esillä yli 50 teosta, valtaosin grafiikkaa, piirustuksia ja akvarelleja. Edustettuina on yli 20 taiteilijaa, heidän joukossaan mm. Eduard Wiiralt, Gori, Natalie Mei, Ado Vabbe, Voldemar Kangro-Pool, Jenny Uttar, Aino Bach, Aleksander Promet, Erik Obermann ja Oskar Kallis.
Näyttely Moraalinvartijat ja intohimoiset naiset. Seksityön kuva Viron taiteessa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla on osa Magdaleena Maasikin vuonna 2004 Viron taideakatemiassa valmistuneesta maisterityöstä.
Taideteokset
Galleria
Kuraattori Magdaleena Maasik näyttelystä:
Vaikka seksityö herättää edelleen ristiriitaisia ajatuksia, seksipalveluiden myyntiä on aina käytetty tulonlähteenä, ja aikojen saatossa ilmiö on vaihtelevassa määrin tarjonnut aineksia myös taiteilijoille. Renessanssista romantiikan aikaan seksityöhön viitattiin etupäässä idealisoitujen mytologisten nymfien tai eksotisoitujen haaremikohtausten kautta, mutta 1800-luvun lopulla taiteilijat alkoivat lähestyä aihetta yhä realistisemmin.
Vauhdilla modernisoituvan Euroopan valoissa kylpevät metropolit vetivät puoleensa niin inspiraatiota etsiviä taiteilijoita kuin kaupungista parempia tuloja toivovia seksityöntekijöitä, joiden määrä oli teollisen vallankumouksen ja kaupungistumisen myötä moninkertaistunut. Kävi niin, että modernia elämää kuvaavan impressionismin lempiaiheiksi nousivat nopeasti bordellit ja kabareet ja niiden värikkäät hahmot. Erityisen suosittua seksityön kuvaamisesta tuli 1900-luvun alussa Saksasta alkunsa saaneessa ekspressionismissa ja siitä kehittyneissä yhteiskuntakriittisemmissä suuntauksissa kuten verismissä ja uusasiallisuudessa.
Näiden suuntausten vaikutuksesta sekä virolaistaiteilijoiden tiiviiden Saksan-kulttuurisuhteiden ansiosta ensimmäiset seksityötä kuvaavat teokset ehättivät varsin nopeasti taideyleisön nähtäviksi. Niissä, kuten muuallakin, seksityö on kuvattu ennen kaikkea seksipalveluita myyvän naisen hahmon kautta, joka saattaa teoksessa esiintyä miehille tuhoisana vampyyrina, haluttavana femme fatalena, sairauksilta ja kuolemalta löyhkäävänä hirviönä tai kärsivänä uhrina. Seksityöntekijöiden rinnalla piirtyvät esiin erityyppiset asiakkaat, parittajat, bordellinpitäjät ja ns. moraalinvartijat, joissa konkretisoituu tuonaikaisen yhteiskunnan usein kaksinaamainen suhtautuminen seksityöhön ja seksityöntekijöihin.
Näyttely on osa taidemuseo Kumun 3. kerroksen perusnäyttelyä “Identiteettimaisemat. Viron taide 1700–1945.”
Kuraattori: Magdaleena Maasik
Näyttelyarkkitehtuuri ja graafinen suunnittelu: Else Mare Lagerspetz
Näyttelytiimi: Richard Adang, Darja Jefimova, Klaire Kolmann, Kaja Kährik, Tõnis Medri, Marit Must, Laura Tahk, Kristiina Tiideberg, Uve Untera
Kiitämme: Joosep Kivimäe, Aet Kuusik, Rebeka Põldsam
Liittyviä tapahtumia
Tulevaisuus on tunnin kuluttua. Viron taide 1990-luvulla Perusnäyttely
Liittyviä tapahtumia
Tulevaisuus on tunnin kuluttua. Viron taide 1990-luvulla Perusnäyttely