Nuori Jüri Arrak. Myrskyjä ja muotoja
Näyttelyssä on esillä Jüri Arrakin varhaiskauden töitä kuudesta yksityiskokoelmasta ja siinä pääsee tutustumaan Arrakin taiteilijanuran alkuaikoihin 1960-luvulla ja sen asteittaiseen muovautumiseen ja kehittymiseen läpi 1970-luvun. Kyseessä ovat Arrakille ominaisen krestomaattisen taidekielen perustaksi vakiintuneet teokset, joita valppaat keräilijät ovat ymmärtäneet pitää arvossa. Monipuolisen Arrakin maalausten rinnalla esillä on hänen piirustuksiaan, painografiikkaansa, metallitöitään ja kirjankuvitustaan samalta aikakaudelta.
Viron valtion taideinstituutissa metallitaiteilijaksi valmistunut Arrak on ollut taidemaalarina itseoppinut ja säilyttänyt siten itsenäisyytensä täkäläisen maalaustaiteen konventioiden suhteen. Kenties juuri sen vuoksi häntä onkin mahdoton sekoittaa muihin aikalaisiin. Metallitaiteilijan tausta on antanut Arrakille rohkeuden lähestyä maalaustaidetta dekoratiivisesti. Siihen on yhdistynyt taiteilijalle tyypillinen kuvallinen ajattelu ja ehtymätön mielikuvitus, joka hänen itsensä mukaan kumpuaa hankalasta lapsuudesta ja myrskyisästä nuoruudesta.
Galleria
Arrakin taiteen ensimmäistä vuosikymmentä luonnehtii monitahoinen muotojen etsintä. Tyylillisiä suuntaviivoja antoivat abstraktionismi, surrealismi ja uusrealismi (nouveau realisme), mutta taiteilija kieltäytyi vannomasta uskollisuutta millekään suuntaukselle. Äkillinen muutos tapahtui vuonna 1970, jolloin Arrak kehitti ensimmäiseen yksityisnäyttelyynsä valmistautuessaan periarrakmaisen tyylin, johon kuuluvat ns. räjähtävät päät ja vinksin vonksin olevat ääriviivat. Kirkkaiden värien ja yksiulotteisen kuvaustavan vuoksi 1970-luvun alkupuolen Arrakista voi löytää löyhiä siteitä poptaiteen estetiikkaan. Arrakin nuoruuskauden eräänlaisena loppuna voi pitää vuotta 1976, jolloin taiteilija luki ensimmäisen kerran läpi koko Raamatun ja maalasi ensimmäiset vanhojen mestarien tyyliin toteutetut suurisuuntaiset teoksensa.
Jüri Arrakin kuvamaailma on tarinakeskeinen. Paikoin anekdooteilta vaikuttavien kuvien keskiössä on epätavallinen tilanne, joka houkuttelee lukemaan kuvaa kuin kertomusta. Mikä näissä kuvakertomuksissa kiehtoo katsojaa? Yksi asia on varmasti uteliaisuus – ihmiselle syvästi ominainen tarve oppia tuntemaan toinen ihminen. Kaikki, mitä taiteilija kuvaa, paljastaa samalla jotakin hänestä itsestään. Arrakin kohdalla tämä tuntuu pitävän paikkansa jopa enemmän kuin muiden taiteilijoiden. Hän on sanonut, että nimenomaan elämän ensimmäiset 22–23 myrskyisää vuotta ovat tehneet hänestä taiteilijan.
Luonto on antanut minulle kyvyn ajatella assosiatiivisesti, kyvyn tehdä uusia asioita mistä tahansa. Ihmisellä voi olla lahjoja, mutta jos ne lahjat pannaan solmuun…
Galleria
Näyttelyn teokset ovat Andres Eilartin, Pekka Ereltin, Reigo Kuivjõgin, Kalle Laasbergin, Sven Pertensin ja Margus Punabin kokokelmista. Kaikki ne Arrakin nuoruusajan myrskyisän luomiskauden mielikuvituksellisella muotokielellä luodut teokset, joita herkkävaistoiset keräilijät ovat eri tavoin, perustein ja valintakriteerein hankkineet, muodostavat omalla tavallaan henkevän muotokuvan myös jokaisesta keräilijästä.
Näyttelyn kuraattorit: Aleksander Metsamärt, Tõnis Tatar
Näyttelyarkkitehtuuri: Peeter Laurits
Graafinen suunnittelu: Külli Kaats
Galleria
