fbpx

Haku

Taidetta mukavuusalueella? 2000-luku Viron taiteessa 12.11.2021 – 9.10.2022

Taidemuseo Kumu
Aikuiset: Taidemuseo Kumu
10 €
  • Perhelippu: Taidemuseo Kumu
    20 €
  • Alennuslippu: Taidemuseo Kumu
    7 €
  • Vuosikortti: Taidemuseo Kumu
    45 €
  • Yhteislippu: kaikki Viron taidemuseon yksiköt
    28 €
  • Yhteislippu: Viron taidemuseon yksiköt Kadriorgissa
    18 €
  • Yhteisperhelippu: Viron taidemuseon yksiköt Kadriorgissa
    32 €
  • Lahjalippu: Taidemuseo Kumu
    10 €
  • Family Mornings (1-visit visitor card)
    14 €
  • Vuosikortti: Viron taidemuseo
    101 €
  • Lahjaperhelippu: Taidemuseo Kumu
    20 €
  • Yhteisperhelippu: kaikki Viron taidemuseon yksiköt
    45 €
  • Family Mornings (5-visit visitor card)
    60 €
  • Support virtual projects of the Art Museum of Estonia
    5 €
  • Sponsorilippu: Viron taidemuseo
    12 €
  • 0 €
  • 0 €
  • 0 €
Näyttelyt

Taidetta mukavuusalueella? 2000-luku Viron taiteessa

5. kerros

Näyttely Taidetta mukavuusalueella? 2000-luku Viron taiteessa jatkaa taidemuseo Kumun nykytaiteelle omistettua vuosikymmennäyttelyiden sarjaa, joka alkoi vuonna 2018 Salaiset kansiot [1990-luvun kortisto] -projektilla (kuraattorit Eha Komissarov ja Andres Härm). Tämänkertainen näyttely tarjoaa katsauksen 2000-luvun taiteeseen etupäässä Viron taidemuseon ja Tarton taidemuseon nykytaiteen kokoelmien valossa, mutta siinä valaistaan myös vähemmän tunnettuja teoksia ja vasta seuraavalla vuosikymmenellä lopullisen päivänvalon nähneitä ideoita. Näyttely jakautuu eri teemoihin, avainsanoihin ja motiiveihin perustuviin dialogeihin ja pyrkii välittämään vuosikymmenen taiteelle ominaisen tiedostamisen tavan, taiteilijan näkökannat ja tarkastelutavat.

Jos vuosikymmentä luonnehtii laajimmalla yhteiskunnallisella ja poliittisella tasolla, voi väittää sen olleen monessakin mielessä aikaa, joka muokkasi maailmaa, jossa tänään elämme. Avainsanat kuten uusliberalismi, Kiinan nousu, (digi)teknologian huippunopea kehitys, muuttunut mediakenttä – ne kaikki kuvaavat vuosikymmenellä käynnistyneitä tai kiihtyneitä prosesseja, jotka vaikuttavat meihin tänäkin päivänä. Entä mitä voimme kaiken tämän valossa sanoa vuosikymmenen taiteesta? 1990-luvun taide-elämän myllerrysten jälkeisellä kohmelolla alkavalle ja erittäin monipuoliseen taidenäkymään päättyvälle vuosikymmenelle ei ole helppoja määritelmiä eikä yhteisiä nimittäjiä. Se haarautui kaikkiin mahdollisiin suuntiin sekä sisällöllisesti että muodollisesti. Vaikka edellisen vuosikymmenen teemoja ja kehityskulkuja jatkettiin monilta osin, vuosikymmenen taiteessa näkyi uusi tiedostamisen tapa, jota näyttely pyrkii ilmentämään myös teosvalikoimalla.

Uusi suhtautuminen tai tiedostamisen tapa yhdistetään vahvasti vuosikymmenen aikana esille nousseisiin nuoriin taiteilijoihin. Juuri 2000-luvulla aloittivat useat nyt parhaaseen luomisvaiheeseensa päässeet taiteilijat, jotka herättivät huomiota vahvoilla debyyteillään ja uudenlaisilla kannanotoillaan. Nuoret, joita edellisen vuosikymmenen radikaalisuus ei enää itseisarvona kiinnostanut, toivat taiteeseen uusia teemoja ja uutta sanastoa, mm. relaatioestetiikan keinot, queer-taiteen ja ajatuksen taiteesta tutkimuksena. Jälkikäteen tarkasteltuna on selvää, että vuosikymmenellä tapahtuneet syvemmät muutokset eivät olleet pelkästään 2000-luvulla opintonsa aloittaneiden nuorten mukanaan tuomia, vaan vuosikymmentä jälkikäteen katsottuna leimannut kehitys tapahtui ennen kaikkea dialogissa ns. yhdeksänkymmenlukulaisten kanssa, joista monet olivat vuosituhannen ensimmäisellä kymmenellä kovassa iskussa ja muokkasivat taidekenttää sekä omalla taiteellaan että opettajina.

Taitelijat:
Avangard, Kaisa Eiche, The Elfriede Jelinek School of English Language, Denes Farkas, Minna Hint, Villu Jaanisoo, Sandra Jõgeva, Johnson ja Johnson, Edith Karlson, Flo Kasearu, Jass Kaselaan, Alice Kask, Kiwa, Karel Koplimets, Neeme Külm, Marco Laimre, Andres Lõo, Marko Mäetamm, Herkki-Erich Merila, Marge Monko, Eléonore de Montesquiou, Tanja Muravskaja, Naistaiteilijoiden laulu- ja soittoseura Puhas Rõõm, Kristina Norman, Kaido Ole, Taavi Piibemann, Mark Raidpere, Tõnis Saadoja, Jaanus Samma, Ene-Liis Semper, Arbo Tammiksaar, Toomas Thetloff, Jaan Toomik, Anna-Stina Treumund, Sigrid Viir, Jevgeni Zolotko

Tiimi:

Kuraattorit: Eha Komissarov, Triin Tulgiste
Näyttelyarkkitehti: Kaarel Eelma
Graafinen suunnittelija: Jaan Evart
Koordinaattori: Tiiu Saadoja

Näyttelyä ovat tukeneet: