fbpx

Haku

Avaldatud 3.4.2023 | 15.21

Taidemuseo Kumun havainnollinen katsaus Ukrainan avantgarden radikaaleihin unelmiin

""
Oleksandr Hvostenko-Hvostov. Lavastusta näytelmään Mob, adaptaatio Upton Sinclairin romaanista They Call Me Carpenter (Minua kutsutaan puusepäksi). Ivan Franko -teatteri, Harkova. 1924. Mystetskyi Arsenal

Taidemuseo Kumussa on 8.4. alkaen esillä näyttely Futuromarennia. Ukraina ja avantgarde. Se esittelee uudistuksellisia taiteellisia tulevaisuudennäkymiä, jotka ovat syntyneet Ukrainan historiallisilla alueilla 1910–1920-luvulla.

Näyttelyssä esillä oleva teokset, jotka kätkevät radikaaleja tulevaisuuden unelmia elokuvataiteeseen, lavastustaiteeseen, arkkitehtuuriin ja kirjallisuuteen, mutta ennen kaikkea maalaustaiteeseen Oleksandra Eksterin, David Burljukin, Vassyl Jermylovin ja monien muiden merkittävien taiteilijoiden tuotannossa, ovat peräisin museoista, joiden työ jatkuu myös sota-aikana, Venäjän taukoamattomien hyökkäysten keskellä. Näyttely muodostaa perustan sekä länsimaisen että venäläisen avantgarden historian kriittiselle postkoloniaaliselle uudelleenarvioinnille ja nostaa esiin Ukrainan taide-elämän omaleimaiset piirteet ja yhteydet 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten kansainväliseen kehitykseen.

”Tutkimuksessamme futurismi ei ole yksi moni-ilmeinen taideliike, vaan pikemmin vallankumouksellinen impulssi. Iskulauseellaan ”Metropoli, kone, massa” ukrainalainen futurismi heijastaa silloisten muutosten dynamiikkaa, ja sillä on sen vuoksi merkittävä osa taiteen maailmanlaajuisessa kehityksessä. Mystetskyi Arsenalissa pidetty näyttely päättyi Venäjän täysimittaisen invaasion aattona, ja Venäjän joukkojen hyökkäys puolestaan muutti maailmanlaajuista kontekstia perin pohjin. Siksi myös Kumussa esiteltävässä projektissa on hieman toisenlainen fokus, joka korostaa ukrainalaisen futurismin riippumattomuutta. 1920-luvulla ukrainalaiset futuristit korostivat oman maan ja kansan identiteettiä. Venäjän vuosisatoja jatkuneen ylivoiman jälkeen he olivat erityisen herkkiä kansalliskulttuurin itsenäisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Niinpä virolaiselle yleisölle luotu Futuromarennia-projekti ei esittele pelkästään taidetta, vaan kertoo Ukrainasta, sen perinnöstä ja identiteetistä. Se on meidän Ukrainamme tarina, jota kerromme minä-muodossa. Samalla kerromme tarinaa, josta ei vielä ole tullut menneisyyden osaa”, toteaa Olha Melnyk, yksi näyttelyn kuraattoreista.

Näyttely koostuu yli 100 teoksesta, joihin kuuluu maalauksia ja piirustuksia, kirja- ja julistesuunnittelua, teatteripuvustusta ja lavastussuunnitelmia, ja niitä täydentävät videoaineistot ja historialliset valokuvat sekä niin kirjomalla kuin 3D-mallinnuksella tehdyt rekonstruktiot. Dokumenttiotokset historiallisista ns. voimapaikoista ja kaksi paikkasidonnaista multimediainstallaatiota auttavat katsojaa ymmärtämään ukrainalaista avantgardea myös nykykontekstissa.

”Näyttely on toteutunut pelkästään monien instituutioiden, museoiden, arkistojen ja yksityisten aloitteiden yhteistyön ansiosta. Meidän oli aika-ajoin voitettava epäilyksemme, sillä esillä olevat teokset kuuluvat kokoelmiin, joihin hyökkääjät iskevät päivittäin. Kaiken sen kiusaksi voimme olla ylpeitä yhteistyöstä Kumun tiimin kanssa. Hyvä tahto, tavoitteiden yhteneväisyys ja jakamisen halu ovat auttaneet meitä yhdessä toteuttamaan Futuromarennia-projektin ja uskomaan tulevaisuuteen”, korostavat näyttelyn kuraattorit.

”Virolaisten kollegoiden tuki on ollut mittaamattoman arvokasta Mystetskyi Arsenalille ja Ukrainan museoille, jotka ovat yhdistäneet voimansa näyttelyn hyväksi. Koko valmisteluprosessin ajan olemme tunteneet vahvaa tukea ja ymmärtämystä siitä, että kuulumme eurooppalaisen kulttuurin piiriin. Olemme nähneet, että meidän taiteilijoidemme dramaattisia taiteilijan- ja elämänpolkuja ja perintöä pidetään arvokkaana. Olemme äärimmäisen onnellisia, että voimme itse kertoa oman kulttuurimme tarinaa ilman sitä imperialistista henkeä, jolla sitä on kerrottu aiemmille sukupolville”, kiteyttää Mystetskõi Arsenalin pääjohtaja Olesja Ostrovska-Ljuta.

”Ukrainalaisen avantgarden tarina on kokemus, johon voimme samaistua, sillä on paljon yhteistä Viron valtion perustamisen ja meidän identiteettimme etsimisen kanssa niin virolaisina kuin eurooppalaisina. Epäilemättä ukrainalainen näyttely on myös solidaarisuuden ele, mahdollisuus osoittaa kannatusta ja tukea Ukrainan kansalle, kollegoille ja taidelaitoksille esittelemällä ja samalla suojelemalla pientä arvokasta osaa heidän avantgardetaiteestaan Virossa, Kumun seinien sisällä”, toteaa taidemuseo Kumun johtaja Kadi Polli.

Lauantaina 8.4. avajaisohjelman yhteydessä järjestetään yleisötilaisuuksia. On mahdollisuus osallistua eri ikäryhmille tarkoitettuihin työpajoihin sekä Mystetskyi Arsenalin kuraattorien vetämiin kierroksiin. Kumun Atriumissa Janek Murd esittää Ukrainan innoittamaa musiikkia. Pääsy museoon on maksuton Ukrainan sotapakolaisille. Todistus kansalaisuudesta tulee esittää. Oheisohjelmaan kuuluu myös Dzyga Vertovin elokuva Yhdestoista vuosi (1928). Elokuva oli Vertovin ensimmäinen kokeilu luoda teatterin ja kirjallisuuden kielestä erillään olevaa elokuvakieltä. Elokuva esitetään Kumun auditoriossa 10.5. klo 18. Oheisohjelma kokonaisuudessaan löytyy museon kotisivulta.

Näyttely on esillä 10.9.2023 saakka.

Kuraattorit: Olha Melnyk, Ihor Oksametnyi ja Viktoria Velytško
Näyttelyarkkitehtuuri: Lera Gujevska
Graafinen suunnittelu: Kostjantyn Martsenkivskyi
Koordinaattorit: Elnara Taidre ja Iryna Bilan
Näyttelyn osajärjestäjä: Mystetskyi Arsenal (Kiova, Ukraina)

Yhteistyökumppanit
Ukrainan teatteri-, musiikki- ja elokuvamuseo
Ukrainan kansallinen taidemuseo
Dnipron valtiollinen taidemuseo
Harkovan kirjallisuusmuseo
Oleksandr Dovženkon kansallinen keskus
Ukrainan kansallinen tiede- ja restaurointikeskus
Ukrainan valtiollinen kirjallisuuden ja taiteen keskusarkisto-museo
Harkovan kaupunginvarojen yksityismuseo
Lvivin alueellisen historian museo
Valentyna Kostjukova

Kiitämme: Viron kulttuuriministeriö, Viron ulkoministeriö, Viron Kiovan-suurlähetystö, Ukrainan Tallinnan-suurlähetystö, Tallinnan kaupunki, Nordic Hotel Forum