Espanjalaisen modernistisen taiteen kirkkaimmat nimet Kadriorgin taidemuseon näyttelyssä
Kadriorgin museon saleissa avautuu 13.4. näyttely España Blanca y Negra. Espanjalaisia maisemia Fortunystä Picassoon, joka esittelee espanjalaista taidetta 1800-luvun romanttisista maisemamaalauksista aina nuoren Pablo Picasson uudistuskokeiluihin saakka.
Näyttelyn keskiössä on kuitenkin edellisen vuosisadanvaihteen espanjalaisten suurmestarien kotimaan syvimmän olemuksen löytämiselle omistettu taide. Kysymys kulttuuri-identiteetistä nousi 1800-luvun lopussa keskeiseksi teemaksi eri puolilla Eurooppaa, mm. espanjalaisessa kulttuurissa, jossa ns. valkoisen tai mustan Espanjan kannattajien dialogista syntyi väkevää kirjallisuutta, musiikkia ja taidetta.
”Tämä on paitsi sisällöltään vahva ja upeista teoksista koostuva näyttely myös omalla tavallaan ihme, sillä kansainvälisen näyttelyn kokoaminen ja Viroon tuominen on näinä aikoina poikkeuksellisen kallista ja hankalaa”, näyttelyn kuraattoreihin kuuluva Kadriorgin taidemuseon johtaja Aleksandra Murre valottaa näyttelyn taustoja. Hänen mukaansa monet museot ja yksityiset kokoelmat sanoutuivat irti alkuperäisistä sopimuksista, koska pitivät Viron geopoliittista tilannetta liian vaarallisena. ”Olemme kiitollisia teosten lainaajille, jotka huolimatta epäilyksistä ja siitä, että museomme ei Espanjassa ole kovinkaan tunnettu, ovat uskaltaneet tuoda meille arvokkaat teoksensa, mm. 1900-luvun taiteen suurnimen Pablo Picasso työt. Teosten lainaajien joukossa on myös Espanjan johtavia museoita – mm. Kuningatar Sofian taidemuseo Madridissa, Katalonian kansallinen taidemuseo (MNAC), Bilbaon kaunotaiteiden museo ja Carmen Thyssenin museo Malagassa. Lukuisia töitä on myös yksityiskokoelmista, joiden kanssa on päästy yhteistyöhön näyttelyn kuraattorin Carlos Alonso Pérez-Fajardon vaivannäön ansiosta. On huomionarvoista, että myös Espanjan Viron-suurlähetystö on kuulunut hankkeen tukijoihin ja ideoijiin jo suunnitteluvaiheen alusta alkaen,” toteaa Aleksandra Murre.
”Vaikka 1900-luvun alun espanjalaistaiteilijoista suurinta suosiota ja ihailua on saanut osakseen Joquín Sorollan virtuoosimainen maalaustaide, josta on onnistuttu tuomaan näytteitä myös Viroon, haluaisin kiinnittää huomiota erityiseen helmeen, Joaquim Mirin suureen maalaukseen, joka on osa taiteilijan kodin seinämaalauksista. Vuonna 1904 tehty teos on järisyttävän vapaa, rohkea ja voimakas, lähestulkoon abstrakti”, kommentoi teosvalikoimaa näyttelyn kuraattori, taiteentutkija ja Ignacio Zuloagan taiteen suurimpiin asiantuntijoihin kuuluva Carlos Alonso Pérez-Fajardo.
Espanjalaisessa taiteessa ei tunnettu maisemamaalausta ennen 1800-lukua, jolloin esiin nousivat kysymykset espanjalaisesta identiteetistä ja kansallisesta imagosta. Maan modernisointikaudella ajautuivat törmäyskurssille vastakkaiset tavat maan kuvaamisessa: valoisan ja elämäniloisen, ns. valkoisen Espanjan sekä synkän, totisen ja kulttuuriperinnön syvistä kerroksista ammentavan ns. mustan Espanjan ajatus. Näiden ääripäiden välissä ja niiden rinnalla puhkesi vuosisadan vaihteessa kukkaan katalonialainen modernistinen maalaus, jossa ensiksi mainitun puolen maalauksellisuus ja väriherkkyys yhdistyivät toisen puolen intellektuaalisuuteen.
Espanjalainen maisemamaalaus sai alkunsa 1800-luvulla ulkomaalaisten kiinnostuksesta espanjalaiseen folkloreen, eksoottiseen luontoon ja arkkitehtuuriin. Näitä usein yksinkertaisia ja pinnallisia teoksia maalasivat Espanjassa matkustelleet ranskalaiset, englantilaiset ja saksalaiset taiteilijat. Mariá Fortunyn, Martin Ricon ja Eugenio Lucas Velazquezin kaltaisten mestarien myötävaikutuksella syntyi kuitenkin vahva espanjalaisen maisemamaalauksen koulukunta, ja myös genren rooli kulttuurin yleisessä kehityksessä voimistui. Valkoisen Espanjan konseptin suurin mestari ja yksi espanjalaisen maalaustaiteen valovoimaisimpia ja virtuoosimaisimpia tähtiä oli valencialaistaustainen Joaquín Sorolla, jonka sivellin loihti kankaalle auringon kimmellystä merellä ja rantaelämästä nauttivia naisia ja lapsia ja josta tuli Espanjan imagosta vastaava virallinen taiteilija. Hänen vastakohtanaan ns. mustan Espanjan leiristä oli Ignacio Zuloaga, jonka taiteeseen virolaiset taiteenystävät pääsivät tutustumaan Mikkelin museon näyttelyssä vuonna 2021. Tämän suuntauksen vaikutusvaltaisimpiin mestareihin ja ideologeihin kuuluvat myös Darío de Regoyos ja Gutiérrez Solana.
Katalonian modernistisessa maalaustaiteessa yhtyivät Välimeren mestarin maalauksellisuus ja värien taju sekä mustan Espanjan leirille ominainen intellektuaalisuus. Katalonian modernististen maalareiden menestystarinan Espanjassa ja koko Euroopassa aloittivat 1800-luvun lopussa Ramon Casas ja Santiago Rusiñol, joita seurasivat Hermen Anglada Camarasa, Isidre Nonell ja Joaquim Mir. Espanjalaisen koulukunnan traditiot ja Barcelonan modernistinen taide olivat hedelmällistä maata, josta kasvoi maailman taidetta radikaalisti muuttanut Pablo Picasso. Hänen teoksensa ovat näyttelyn päätepisteessä viittaamassa eurooppalaisen avantgarden syntyyn, jonka lähtökohtana espanjalaisen kulttuurin jännitekenttä on myös ollut.
Näyttelyn avajaisohjelmaan voi tutustua museon kotisivulla.
Näyttely on esillä 25.8.2024 saakka. Näyttely siirtyy Tallinnasta Riikaan, jossa se on esillä Riian pörssitalon museossa 14.9.–15.12.2024.
Kuraattorit: Aleksandra Murre, Carlos Alonso Pérez-Fajardo
Graafinen suunnittelu: Külli Kaats
Näyttelyä on tukenut: Espanjan Viron-suurlähetystö