fbpx

Haku

Avaldatud 30.10.2023 | 13.11

Mikkelin museo esittelee karikatyyrin isän Honoré Daumier’n taidetta

""
Honoré Daumier. Invasion de Paris par les Bas-Normands. Sarjasta <i>Les Trains de Plaisir. 1852. Ilmestynyt julkaisussa <i>Le Charivari.</i></i> R. Paul Firnhaberin kokoelma

Mikkelin museossa voi 4.11. alkaen tutustua 1800-luvun ranskalaisen taiteen suurnimen Honoré Daumier’n yli sataan pilapiirrokseen Rolan Paul Firnhaberin kokoelmasta.

Vaikka Virossa on yksittäisiä Daumier’n pilapiirroksia monessa museossa – mm. Viron taidemuseon Johannes Mikkelin kokoelmassa – näyttely Karikatyyrin isä. Daumier’n taidetta R. Paul Firnhaberin kokoelmasta on ensimmäinen mahdollisuus tutustua taiteilijan tuotantoon perusteellisemmin ja monipuolisemmin.

Keräilijä Rolan Paul Firnhaber omistaa suurimman Daumier’n grafiikan yksityisen kokoelman Virossa. Vuonna 1936 Indianapolisissa syntynyt Firnhaber on yhdysvaltalainen kulttuurihistorioitsija, antropologi ja esihistoriallisen taiteen tutkija, joka on väitellyt tohtoriksi Chicagon yliopistossa vertailevan uskontotieteen ja mytologian alalta. Vuodesta 2010 Firnhaber on asunut Viljandissa.

Näyttelyn kuraattorin Anu Allikveen mukaan Honoré Daumier teki edistyksellisiä maalauksia ja veistoksia, mutta ansaitsi elantonsa pääasiassa pilapiirtäjänä. ”Koska hänen mittava ja lehdistön välityksellä laajat kansanjoukot tavoittanut graafinen tuotantonsa on enimmäkseen huumorin sävyttämää, häntä voi pitää jopa karikatyyrin isänä. Tähän titteliin oikeuttaa myös hänen roolinsa pilakuvien kehittämisessä yhteiskunnallisesti ja poliittisesti vaikutusvaltaisiksi taideteoksiksi. Daumier’n groteskiuteen asti stilisoiduissa hahmoissa kirjailija Honoré de Balzac näki peräti Michelangelolle ominaisia intohimoisia ja ensisilmäyksellä suorastaan hillitsemättömiä piirteitä, joista muovautui eläviä ja väkeviä hahmoja”, kertoo Allikvee.

Pitäessään demokraattina aina heikompien puolta Daumier käsitteli oman aikansa poliittisia ristiriitoja ja otti kohteikseen epäoikeudenmukaiset valtiomiehet. Näitä aiheita hän käsitteli terävästi ja voimakkaasti, mutta inhimillisiin heikkouksiin hän suhtautui pikemminkin ymmärtäväisesti myhäillen ja kuvasi pariisilaisten iloja ja suruja, lasten temppuja ja suurkaupungin ylikansoitusta.

Näyttely nostaa Daumier’n elämän ja taiteen rinnalla esiin myös kuvanvapauden ongelmiston, kysymyksen taiteilijan vapaudesta tehdä yhteiskuntakriittistä satiiria. Aihe on tärkeä myös meidän aikanamme, kun yhteiskunta on vahvasti kallellaan poliittiseen korrektiuteen ja lehdistön satiiri tulkitaan valitettavan usein henkilökohtaiseksi loukkaukseksi.

Näyttelyn yleisöpäivä on 11.11. – ensimmäisen maailmansodan päättymisen vuosipäivänä, joka on Ranskassa virallinen pyhä (aselepopäivä). Silloin on hyvä pohtia myös Daumier’lle keskeisiä arvoja – vapautta, rauhaa ja demokratiaa – ja niiden puolustamisen tärkeyttä. Ohjelmaan kuuluu taidepaja ja kierroksia.

Näyttelyyn liittyy Daumier’n elämälle ja taiteelle omistettu julkaisu aikakauden sanomalehden tyyliin sekä monipuolisia oheistapahtumia.

Näyttelyn kuraattori: Anu Allikvee
Näyttelyarkkitehti: Liina Siib
Graafinen suunnittelu: Külli Kaats

Näyttelyn tukija: Ranskan instituutti