Mikkelin museon näyttely kertoo Kügelgenin suvun tarinan esinein ja teoksin

Mikkelin museossa avataan 25.5. näyttely Kügelgenit. Erään baltiansaksalaisen suvun tarina, jossa esitellään baltiansaksalaisen suvun tunnetuimpia jäseniä sekä heidän taiteensa että heihin liittyvien esineiden kautta. Näyttely tuo katsojan eteen matkan, joka alkoi Virosta 1798, jolloin maahan tulivat saksalaiset taiteilijakaksoset, muotokuva- ja historiamaalari Gerhard (1772–1820) sekä maisemamaalari Carl (1772–1832) Kügelgen.

1800-luvun melko rauhallisia aikoja seurasi suvun vaiheissa myrskyisä jakso, menetetään varallisuus, asema ja kotimaa ja ryhdytään rakentamaan uutta elämää Saksassa. Näyttelyn ytimen muodostavat Kügelgenin suvun jäsenten kokoelmiin kuuluvat esineet, valokuvat ja taideteokset, jotka ovat nyt ensi kertaa virolaisen yleisön nähtävillä. Niitä täydentävät teokset Viron taidemuseosta ja muista Viron museoiden kokoelmista. Näyttely esittelee yhden suvun tarinan, mutta siinä heijastuvat koko 1800–1900-luvun baltiansaksalaisen kulttuurin eri puolet laajemminkin.

”Kügelgenin kuuluisien kaksosveljesten taide tunnetaan Virossa hyvin, sillä 2015 Kadriorgin taidemuseossa pidettiin näiden kahden mestarin suurnäyttely, jonka yhteydessä ilmestyi myös perusteellinen katalogi. Seuraavan sukupolven Kügelgenien taide on edustettuna yksittäisten näytteiden kautta taidemuseo Kumun perusnäyttelyssä, mutta Wilhelmin ja Sallyn – ja erityisesti symbolisti Erich von Kügelgenin – taiteilijanura odottaa vielä asialle omistautuneita tutkijoita, ja tämä näyttely toimii tässä hyvänä virikkeenä. Näyttelyn avajaispäivänä 25.5. järjestettävässä seminaarissa kuullaan useita esityksiä saksalaisilta ja virolaisilta tutkijoilta, jotka nostavat esiin uusia näkökulmia Kügelgenien tarinaan”, toteaa Mikkelin museon johtaja Aleksandra Murre.

Kuusi Kügelgenin suvun jäsenistä on jättänyt syvän jäljen Viron taiteeseen. Heidän tuotannossaan heijastuu tyylien vaihtuminen klassismista symbolismiin. Täkäläisen sukuhaaran perustajien, kaksosveljesten Gerhardin ja Carlin jalanjäljissä taiteilijoiksi ryhtyivät myös heidän poikansa Wilhelm (1802–1867) ja Constantin (1810–1880) sekä lapsenlapset Sally (1860–1928) ja Erich (1870–1945).

Kügelgenin suvussa on muitakin tunnettuja henkilöitä. Saksassa yksi tunnetuimpia Kügelgenejä on antroposofinen pedagogi, Waldorfin pedagogiikan kehitykseen vahvasti myötävaikuttanut Helmut von Kügelgen (1916–1998). Virossa merkittävä henkilö on Seewaldin mielisairaalaa johtanut psykiatri Ernst von Kügelgen (1871–1948) sekä samassa sairaalassa työskennellyt Leo von Kügelgen (1880–1931), joka tunnettiin ennen kaikkea mesenaattina, keräilijänä ja taidekriitikkona.

Lääkärinammatin lisäksi aatelissuvun jäsenille sopi myös työ kirjallisella alalla. Paul von Kügelgen (1843–1904) oli vaikutusvaltaisimman Venäjällä ilmestyneen saksankielisen St. Petersburger Zeitung -julkaisun päätoimittaja, ja sen paikan peri hänen poikansa Siegwart (1875–1952). Itä-Saksan propagandistisessa lehdistössä oli 1900-luvun jälkipuoliskolla merkittävä rooli kommunisti Bernt von Kügelgenillä. Tunnetuin kynäniekka oli kuitenkin taiteilijana vaikuttanut Wilhelm von Kügelgen (1802‒1867), jonka muistelmateoksesta Vanhan miehen nuoruudenmuistelot tuli Saksassa niin suosittu, että se otettiin mukaan koulujen pakolliseen lukemistoon. Wilhelmin menestysteoksesta on julkaistu kymmeniä, ellei satoja painoksia, ja se on tätä nykyä käännetty myös viroksi: näyttelyn kuraattorin Anne Unteran perusteellisesti kommentoima käännös näki päivänvalon viime vuonna.

”Suvun aineistoon perustuvan näyttelyn kokoaminen on suuri haaste. Pitää yhdistää yhdeksi tarinaksi erilaisia esineitä, kuten vaikkapa matka-arkku, jonka kanssa Gerhard ja Helene Marie von Kügelgen vuonna 1804 suuntasivat Ojasoon kartanosta Saksaan, sekä Wilhelmin matkashakki tai Sallyn Pietarissa valmistuneet akateemiset piirustukset puhumattakaan ”mallikommunisti” Berntin kirjasta tai Hartmutin suunnittelemasta soikeasta ohjauspyörästä”, kuvailee näyttelyn Viron-kuraattori Anne Untera. Hän lisää, että suuren suvun kirjavasta ja mutkikkaasta historiasta on tullut näyttely jokaiseen teokseen ja esineeseen liittyvin tarinoiden ansiosta, jotka näyttelysuunnittelijat Mari Kurismaa ja Mari Kaljuste ovat harmonisesti sovittaneet yhteen ja liittäneet mukaan myös Kügelgenien sukupuun.

Näyttelyn avajaisia varten Viroon tulee useita Kügelgenin suvun jäseniä, mm. sukuseuran puheenjohtaja Dr. Tobias von Kügelgen ja hänen taidehistorioitsijapuolisonsa Dorothee von Kügelgen.

Näyttely on esillä 29.9.2024 saakka.

Kuraattorit: Anne Untera, Matthias Donath, Eike Eckert, Anu Allikvee
Näyttelyarkkitehti: Mari Kurismaa
Graafinen suunnittelu: Mari Kaljuste
Koordinaattori: Aleksandra Murre

Yhteistyökumppanit: Dresdenin kaupunginmuseo – Kügelgenhaus; Ostpreussisches Landesmuseum, Lüneburg