Kügelgenit. Erään baltiansaksalaisen suvun tarina
Näyttely esittelee Kügelgenin suvun tunnetuimpia jäseniä heidän taiteensa ja heihin liittyvien esineiden kautta. Matka sai alkunsa vuonna 1798 Virosta, kun maahan saapui Saksasta kaksi taiteilijaveljestä, ja päättyi vuonna 1980, jolloin DDR:ssä tuli toimittajana tunnetuksi Bernt von Kügelgen (1914–2002). 1800-luvun melko rauhallisia aikoja seurasi suvun historiassa myrskyisä vaihe, kun vallankumouksen ja kahden maailmansodan pyörteissä menetettiin varallisuus, asema ja kotimaa ja ryhdyttiin rakentamaan uutta elämää Saksassa.
Kuusi Kügelgenin suvun jäsenistä on jättänyt syvän jäljen Viron taiteeseen. Heidän taiteessaan heijastuu tyylien vaihtuminen klassismista symbolismiin. Täkäläisen sukuhaaran perustajien, muotokuva- ja historiamaalari Gerhardin (1772–1820) sekä maisemamaalari Carlin (1772–1832) jälkiä seuranneista pojista Wilhelmistä (1802–1867) ja Constantinista (1810–1880) sekä lapsenlapsista Sallysta (1860–1928) ja Erichistä (1870–1945) tuli myös taiteilijoita.
Kügelgenin suvussa on muitakin kuuluisia henkilöitä. Saksassa tulivat tunnetuiksi antroposofinen pedagogi, Waldorf-pedagogiikan kehitykseen vahvasti myötävaikuttanut Helmut von Kügelgen (1916–1998) sekä vitamiininpuutosta tutkinut lääkäri Constantin Franz (Kai) von Kügelgen (1880–1926). Tallinnassa psykiatri Ernst von Kügelgen (1871–1948) johti Seewaldin mielisairaalaa, jossa toimi myös Leo von Kügelgen (1880–1931), virolaisen taidemaalarin Paul Burmanin hoitava lääkäri ja tukija.
Kügelgeneillä oli myös sana hallussa. Esimerkiksi Constantin Franz (Kai) kirjoitti runoja, ja Bernt von Kügelgen tunnettiin ”sosialistisena” toimittajana. Mainitsematta ei saa jättää myöskään yhden merkittävimmän Venäjällä ilmestyneen saksankielisen julkaisun, St. Petersburger Zeitungin, päätoimittajaa Paul von Kügelgeniä (1843–1904) ja hänen poikaansa ja manttelinperijäänsä Siegwartia (1875–1952). Tunnetuin kynäniekka oli kuitenkin taiteilijana vaikuttanut Wilhelm von Kügelgen (1802‒1867), jonka muistelmateos Vanhan miehen nuoruudenmuistelot antaa elävän ja kattavan kuvan varhaisromantiikan kauden henkisestä ja yksityiselämästä. Kirjasta tuli porvariston keskuudessa niin suosittu, että toisen maailmansodan syttymiseen saakka se piti olla jokaisessa kunnollisessa saksalaisessa kodissa.
Niinpä koko Kügelgenin suvun – ei pelkästään taiteilija-Kügelgenien – tarina heijastaa baltiansaksalaisen kulttuurin eri puolia 1800-luvun alusta aina 1980-luvulle saakka.
Kuraattorit: Anne Untera, Matthias Donath, Eike Eckert
Näyttelyarkkitehti: Mari Kurismaa
Graafinen suunnittelu: Mari Kaljuste
Koordinaattori: Aleksandra Murre
